Viitatiainen
| Viitatiainen | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Parus palustris (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Viitatiainen (Parus palustris) on pieni tiaisiin kuuluva varpuslintu.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on 12–13 cm ja paino 11–12 g. Muistuttaa suuresti hömötiaista. Siiven päällä ei kuitenkaan erotu vaaleaa panelia, ja sen päälaki on kiiltävänmusta, kun hömötiaisella on himmeänmusta. Ääni on erilainen: iskevä ”pitsjä” tai pitempi tiititys. Myös laulu poikkeaa hömötiaisen laulusta. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Euroopan vanhin rengastettu viitatiainen on ollut ruotsalainen, vähintään 11 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.[2]
Esiintyminen [muokkaa]
Pesii suurimmassa osassa Eurooppaa Suomi ja pääosa Espanjaa pois lukien. Toinen alalaji pesii Kaukoidässä. Euroopan kanta on 6,1–12 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Tavataan Suomessa nykyisin vuosittain, mutta ei pesi ainakaan säännöllisesti. Pesii melko yleisenä jo Virossa ja Etelä-Ruotsissa.
Elinympäristö [muokkaa]
Kosteat lehti- ja sekametsät, soiden reunat, puutarhat ja puistot.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on kolossa tai pöntössä. Munia on tavallisesti 7–9. Naaras hautoo noin 13 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä 17–18 päivän ikäisinä.
Ravinto [muokkaa]
Kesällä pääasiassa hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat. Muina vuodenaikoina myös erilaiset siemenet, marjat ja hedelmät. Kerää ahkerasti talvivarastoja.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Parus palustris IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ EURING
Sivulta puuttuu