Isokirvinen
| Isokirvinen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Anthus richardi Vieillot, 1818 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Isokirvinen (Anthus richardi) on västäräkkeihin (Motacillidae) kuuluva varpuslintu (Passeriformes). Lajin tieteellinen nimi on ollut myös Anthus novaeseelandiae.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on noin 18 cm, siipien kärkiväli 29–33 cm ja paino 21–40 g, keskimäärin noin 30 g. Isokirvinen on suurikokoisin Euroopassa tavattavista kirvisistä. Sen nokka ja jalat ovat selvästi pidemmät kuin muilla suurikokoisilla kirvisillä, lento syvään aaltoista ja ääni on voimakas karhea surahdus. Sukupuolet ovat samanvärisiä.[2]
Esiintyminen [muokkaa]
Isokirvinen esiintyy lähinnä Siperiassa, osassa Keski-Aasiaa ja Kiinaa, ja on muuttolintu, jota tavataan Suomessa vuosittain.[2]
Elinympäristö [muokkaa]
Isokirvinen viihtyy ruohostoisilla avomailla, kuten rantaniityillä, laitumilla, tienvarsilla ja rikkaruohokasvustoissa.[2]
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on maassa kasvillisuuden suojassa.
Ravinto [muokkaa]
Isokirviset syövät pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä vähäisessä määrin siemeniä.[2]