Ruskokerttu
Sivulta puuttuu | Ruskokerttu | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
_by_J._Dietrich.jpg) |
||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Sylvia undata (Boddaert, 1783) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Ruskokerttu Wikispeciesissä |
Ruskokerttu (Sylvia undata) on Euroopassa ja Afrikassa elävä kerttulaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Pituus noin 13 cm. Yleisväritys tumma, koiras on päältä jopa miltei musta, yleisemmin ruskeaan vivahtava tummanharmaa ja alta punaruskea. Leuassa ja kurkussa on pieniä vaaleita täpliä. Hyvänä tuntomerkkinä toimii myös punainen silmärengas, ja usein koko silmäkin on punainen. Jalat ovat kellanruskeat. Naaraan väritys on samantapainen kuin koiraalla mutta ei yhtä voimakas.
Ääntely [muokkaa]
Laulu muistuttaa pensaskertun laulua, mutta on jonkin verran tasaisempaa ja korkeampaa. Laulu sisältää usein myös vihellyksiä ja lyhyiden säkeiden lomassa vaihtelevan pituisia taukoja. Kutsuääni on lyhyt trrt tai kova tak. Usein toistaa kutsuääniä nopeina sarjoina.
Levinneisyys [muokkaa]
Ruskokerttu on paikkalintu, jota esiintyy Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Ruskokerttu on tavattu Suomessa ainoastaan kerran.
Elinympäristö [muokkaa]
Ruskokerttu suosii tiheitä pensaikkoja ja kuivia kanervanummia.
Lisääntyminen [muokkaa]
Ruskokerttu rakentaa pesänsä matalaan pensaaseen ja munien lukumäärä on 3–6.
Ravinto [muokkaa]
Muiden kerttujen tapaan ruskokerttu on hyönteissyöjä, mutta se voi käyttää ravinnokseen myös marjoja.
Lähteet [muokkaa]
- Stuart Keith & John Gooders: Linturetkiopas. WSOY, 1981. ISBN 951-0-10647-X.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Sylvia undata IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- ITIS: Sylvia undata (englanniksi)
