Töyhtökiuru
Wikipedia
| Töyhtökiuru | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Galerida cristata (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Töyhtökiuru Wikispeciesissä |
Töyhtökiuru (Galerida cristata) on kiurujen heimoon kuuluva varpuslintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 17–19 cm, siipien kärkiväli 30–38 cm ja paino 40–45 g. Kiurua muistuttava harmaanruskea, töyhtöpäinen lintu. Hieman kiurua suurempi ja pitkänokkaisempi. Pyrstön reunasulat ovat ruskeat toisin kuin kiurun, jolla on valkeat reunasulat. Siipien alapinta on ruosteenruskea. Äänekäs, paljon vihelteleviä ääniä. Laulu on kaunista ja vaihtelevaa, ja laulaa yleensä lennossa kuten kiuru. Koiras ja naaras ovat samannäköisiä, koiras tosin on hitusen kookkaampi.
Maantieteellinen muuntelu on erittäin monimutkainen, ja alalajeja on tunnistettu noin 23.
Sekä vanhoilla että nuorilla töyhtökiuruilla on täydellinen sulkasato loppukesällä, minkä jälkeen ikäluokkia ei voi enää erottaa.
[muokkaa] Esiintyminen
Töyhtökiurun esiintymisalue on hyvin laaja ulottuen Keski– ja Etelä–Euroopasta, Pohjois–Afrikasta ja Lähi–Idästä Intian niemimaalle ja Koreaan saakka. Euroopan populaation koko on 7,1–15 miljoonaa yksilöä. Suomessa lajia tavataan harvinaisena lähes vuosittain, mutta laji ei pesi meillä. Tavattu Suomessa noin 40 kertaa, varhaisin vuonna 1851.[2] Laji on paikkalintu, ja Suomessa lintuja on tavattu myös talvisin.
[muokkaa] Elinympäristö
Avomaiden lintu, joka pesii viljelysmailla, ratapihoilla ja muilla karuilla kulttuurihabitaateilla. Pesimäajan ulkopuolella töyhtökiurut elävät yksinään tai pienissä parvissa. Joskus harvoin parvessa voi olla noin 50 lintua esimerkiksi juomapaikalla.[3]
[muokkaa] Lisääntyminen
Naaras rakentaa pesän maahan. Munia on 4–6, joita naaras hautoo 11–13 päivää. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä noin 9 päivän ikäisinä, ja ne lentävät kunnolla noin 20 päivää vanhoina. Pesii yleisesti 2, joskus 3, kertaa kesässä.[3]
[muokkaa] Ravinto
Syö pääasiassa siemeniä mutta jonkin verran myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Kaivaa nokallaan ruokaa maasta.[3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 31.10.2008.
- ↑ Rariteettikomitea
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hongkong.
