Tulipäähippiäinen

Tulipäähippiäinen
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Hippiäiset Regulidae Suku: Regulus Laji: ignicapilla
Kaksiosainen nimi
Regulus ignicapilla (Temminck, 1820)
Katso myös
Tulipäähippiäinen Wikispeciesissä   Tulipäähippiäinen Commonsissa

Regulus ignicapillus

Tulipäähippiäinen (Regulus ignicapilla) on hippiäisten heimoon kuuluva pieni varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 9–10 cm ja paino 5–7 g. Ulkonäöltään ja kooltaan muistuttaa hippiäistä. Eroina ovat selkeä valkoinen silmäkulmajuova ja musta silmäjuova sekä kaulan ruskehtava laikku. Koiraan päälaki on kirkkaan oranssi, naaraan tavallisesti keltainen. Äänet ja laulu muistuttavat jonkin verran hippiäistä. Kesäinen nuori lintu on hailakan vihertävä, ja siltä puuttuvat pään kirkkaat kuviot.

Lajista tunnetaan 4 alalajia: itäinen ignicapillus ja läntinen balearicus, sekä Kanariansaarilla ja Madeiralla esiintyvät alalajit. Madeiran alalaji on erotettu omaksi lajikseen madeiranhippiäiseksi (Regulus madeirensis)

Vanhoilla tulipäähippiäisillä on täydellinen sulkasato kesällä. Syksyiset nuoret linnut ovat puvultaan kuluneempia kuin vanhat.

Esiintyminen

Keski- ja Etelä Eurooppa, Pohjois-Afrikka sekä Atlantin isot saaret. Euroopassa pesii 3–5 miljoonaa paria. Suomessa laji on tavattu 25 kertaa enimmäkseen touko-kesäkuussa. Ensihavainto tehtiin 19.12.1968–6.1.1969 Lemlandin Lågskärillä, jossa tavattiin koiras. Laji on muuttolintu pohjoisimmissa osissa esiintymisaluetta, ja se muuttaa Välimerenmaihin.

Elinympäristö

Pesii etupäässä lehti- ja sekametsissä, myös havumetsissä. Muuttoaikoina tavataan moninaisemmissa paikoissa.

Lisääntyminen

Pesä sijaitsee puussa. Munia on 7–9, haudonta-aika 2 viikkoa ja pesäpoikasaika lähes 3 viikkoa.

Ravinto

Hyönteissyöjä, joka syö myös hämähäkkieläimiä.

Aiheesta muualla

• Tulipäähippiäinen Lintukuva.fi -verkkopalvelussa