Haapana
| Haapana | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Anas penelope Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Haapanan levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Haapana Wikispeciesissä |
Haapana (Anas penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Haapana on yleensä noin 45–50 cm pitkä ja painaa 600–800 grammaa. Korkea otsa, lyhyt nokka sekä valkea vatsa ovat hyviä tuntomerkkejä alkusyksyllä, jolloin haapanat ovat harmaan- ja punertavanruskeita. Lennossa haapana on sinisorsaa sirompi ja sillä on pidempi pyrstö ja siivet. Naaraan siivet ovat alta tummat ja vatsa valkea. Koiraan vihreän siipipeilin edessä on valkoinen laikku, joka näkyy uidessa valkeana juovana siivenreunassa.
Vanhin suomalainen rengastettu haapana on ollut 9 vuotta 11 kuukautta ja 28 päivää vanha. Euroopan vanhin oli brittiläinen 34 vuotta ja 8 kuukautta vanha sorsa.
Levinneisyys [muokkaa]
Haapana suorittaa pesimisen Siperiassa, Skandinaviassa, Pohjois-Englannissa tai Islannissa. Suomessa haapanaa tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöten. Etelässä kanta on harvalukuista, pohjoisessa runsaampaa.[2]
Talven haapana viettää yleensä Keski-Euroopassa, Etelä-Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa. Suomeen talveksi jääneet haapanat viettävät talviajan Etelä-Suomen rannikolla.[2] Euroopassa pesii n. 10 000 ja Venäjällä 170 000–230 000 paria.lähde? Suomen parimäärä on 60 000–90 000.lähde?
Elinympäristö [muokkaa]
Haapana viihtyy parhaiten pohjoisen lampareisilla avosoilla. Syksyllä haapanat ruokailevat rehevillä lahdilla ja lintujärvinä suurina parvina. Keväisin haapanat ruokailevat tulvaniityillä ja jopa taajamien nurmikoilla.
Lisääntyminen [muokkaa]
Haapana rakentaa pesänsä ruoikon laitaan tai metsän reunaan, aluskasvillisuuden suojaan. Jotkut parit ovat alkaneet pesiä kaupunkien puistoissa ja pihoilla. Naaras munii huhti-kesäkuussa 7–9 munaa, joita se hautoo n. 24 vuorokautta. Naaras huolehtii poikasistaan noin kuusi viikkoa. Talvehtimaan jääneet haapanat voivat risteytyä sinisorsien kanssa.
Ravinto [muokkaa]
Haapana on puolisukeltaja. Haapanan ravinto koostuu lähes yksinomaan kasvinosista, mutta se saattaa ajoittain syödä myös vesihyönteisiä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Anas penelope IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 8. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Haapana viikon luontoäänenä Radio Suomessa
- Pertti Koskimies: Suomen lintu-opas. WSOY 2005.
- Haapana Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Haapana (Anas penelope)
- ITIS: Anas penelope (englanniksi)
