Kiinteistörekisteri (Suomi)

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kiinteistörekisteri
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kiinteistörekisteri on eräs yhteiskunnan perusrekistereistä Suomessa. Kiinteistörekisteri käsittää kiinteistöjen ominaisuustiedot (tekstitiedot) ja sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan.

Jokainen kiinteistö on yksilöity rekisterissä erityisellä kiinteistötunnuksella ja määräala määräalatunnuksella.

Kiinteistörekisteri on julkinen. Kiinteistörekisterin tietoja voi tarvita esimerkiksi kiinteistökaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia ja toisten kulkuoikeuksia. Rekisteriyksikköä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä otettavalla kiinteistörekisteriotteella tai tulosteella.

Kiinteistörekisteriin kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä kiinteistöjen kauppahintarekisterin tulosteet ovat erityisesti kiinteistökaupan parissa toimivien, kuten kiinteistövälittäjien ja pankkien tarvitsemia tuotteita. Kiinteistörekisterikarttaa ja muita kiinteistötietoja tarvitaan myös muun muassa erilaisten rakennushankkeiden, kuten teiden ja sähkölinjojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös esimerkiksi metsäyhtiöt tarvitsevat tietoja kiinteistörajojen sijainnista.

Kiinteistörekisteriä ylläpitävät maanmittaustoimistot sekä suurimpien kuntien asemakaava-alueilla (tai osalla niistä) kuntien kiinteistöinsinöörit. Kiinteistörekisteri muodostaa yhdessä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin kanssa kiinteistötietojärjestelmän.

Kiinteistötunnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekisteriyksiköt yksilöidään neliosaisella kiinteistötunnuksella, joka muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta. Sijaintialue tarkoittaa yleensä rekisterikylää tai kunnanosaa ja ryhmä taloa tai korttelia. Vuoden 2013 sijaintialueluettelon perusteella sijaintialueiden kokonaismäärä oli 18 281 kappaletta.[1]

Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistörekisteriin merkitään rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiinteistötunnus, yksikön perustamistiedot, pinta-ala, osuudet yhteisiin alueisiin sekä tietoja erilaisista kiinteistön käyttöön vaikuttavista oikeuksista ja rajoituksista. Rekisteristä selviävät myös kiinteistön alueella olevat määräalat ja kiinteistöstä luovutetut yhteisalueosuudet. Määräalat ja yhteisalueosuudet yksilöidään määräalatunnuksella, joka muodostuu kiinteistötunnuksesta lisättynä kirjaimella M ja numerolla (yleensä 601, 602 jne). Määräala lakkaa kiinteistörekisterissä silloin, kun siitä on muodostettu kiinteistö tai kun se on liitetty ennestään olevaan kiinteistöön.

Kiinteistörekisterin tiedot muuttuvat jatkuvasti ja ne perustuvat maanmittaustoimituksiin ja viranomaisten tekemiin päätöksiin. Vanhimmat tiedot juontavat 1700-luvulla tehtyihin toimituksiin. Kiinteistörekisteri syntyi kunnittain vuosina 1978–1995 sitä mukaa, kun maarekisteri ja kaupunkien tonttikirjat tallennettiin sähköiseen muotoon.[2]

Kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistöinä kiinteistörekisteriin merkitään tilat (2 228 000), tontit (394 000), yleiset alueet (15 600), valtion metsämaat (497), valtion alueella olevat suojelualueet (440), lunastusyksiköt (37 200), yleisiin tarpeisiin erotetut alueet (258), erilliset vesijätöt (429) ja yleiset vesialueet (93). Muina rekisteriyksikköinä kiinteistörekisteriin merkitään usealle kiinteistölle yhteisesti kuuluvat alueet (46 900) ja tieoikeudella hallittavat maanteiden liitännäisalueet (1 400). Luvut tarkoittavat voimassa olevien rekisteriyksiköiden lukumäärää kiinteistörekisterissä vuoden 2011 alussa.

Kiinteistörekisterikartta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistörekisterin sijaintitiedot esitetään kiinteistörekisterikartassa. Kiinteistörekisterikartta osoittaa rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseen tarvittavat tiedot (kiinteistötunnus tai sen osa).

Karttaan merkitään myös:

  • kiinteistörekisteriin merkityn määräalan tunnus ja sijainti
  • kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset
  • voimassa olevan asemakaavan ja yleiskaavan raja

Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuutta, koska läheskään kaikista rajapyykeistä ei ole tarkkoja koordinaatteja. Kiinteistörekisterikarttaa tarkemmin rekisteriyksiköiden alueelliset ulottuvuudet selviävät toimitusasiakirjoista ja maastosta.

Aikaisemmin perutettuja rasitteita, käyttöoikeuksia ja rajoituksia saattaa puuttua kiinteistörekisterikartalta johtuen eri aikoina voimassa olleista rekisteröintitavoista. Maanmittaustoimistot ja kiinteistörekisteriä pitävät kunnat perusparantavat kiinteistörekisterikarttaa ja antavat tarkempia tietoja kiinteistörekisterikartalta puuttuvista tiedoista.

Kiinteistörekisterikartan tulosteita voi ostaa maanmittaustoimistoista ja kunnista. Karttapaikalla ja eräiden kuntien palveluissa voi ilman maksua tarkastella kiinteistörajoja ja -tunnuksia.

Kiinteistötietopalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistörekisteri on julkinen ja jokaisella on oikeus saada luettavakseen kiinteistörekisterin tietoja. Kiinteistöä tai muuta rekisteriyksikköä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä tulostettavalla kiinteistörekisteriotteella tai tulosteella. Kiinteistörekisteriotteita saa maksua vastaan maanmittaustoimistoista, kunnista ja maistraateista. Rekisterin tulosteita voivat edellisten lisäksi antaa asiakkaille esimerkiksi kiinteistönvälittäjät ja pankit.

Kiinteistörekisterin tietoja voi selata maksullisen KTJ-selaintietopalvelun kautta. Palvelu on tarkoitettu viranomaisille ja sellaisille ammattimaisille käyttäjille, joille voidaan myöntää käyttölupa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 12.3.2013.
  2. Kiinteistörekisteri Maanmittauslaitos 2012. Viitattu 9.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]