Hallin lentoasema
Tätä sivua ei ole | Hallin lentoasema | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| IATA KEV |
ICAO EFHA |
||||||||
| Kaupunki/kunta | Jämsä | ||||||||
| Tyyppi | Sotilaslentoasema | ||||||||
| Ylläpitäjä | Finavia, Puolustusvoimat | ||||||||
| Valmistumisvuosi | 1940 | ||||||||
| Korkeus | 146 m | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Jämsä 23 km Mänttä 25 km Halli 2 km |
||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
| Matkustajamäärä (2010) | 15 | ||||||||
| Huomioita | |||||||||
| Lähteet | AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||
Hallin lentoasema on Jämsässä noin 23 kilometriä kaupungin keskustasta länteen ja kaksi kilometriä Hallin kylästä länteen sijaitseva sotilaslentoasema. Lentoasemaa ylläpitää Finavia,[1] ja sen pääasiallinen käyttäjä on Suomen ilmavoimat. Vuonna 2010 lentoasemalle laskeuduttiin noin 1 950 kertaa, joista yli 1 700 sotilaslentokoneilla.[2]
Lentoasemalla sijaitsevat Ilmavoimien Materiaalilaitoksen alainen Koelentokeskus[3] sekä Ilmavoimien Teknillinen Koulu.[4] Patrian lentokonetehdas (Patria Aviation ja Patria Aerostructures) sijaitsee kentän alueella.
Kevytreittilentoliikennettä lentoasemalla ei ole ollut vuoden 1991 eli 1990-luvun laman jälkeen. Halliin lentävät yleisilmailukoneet ja liikelentokoneet liittyvät pääsääntöisesti lähiseudun paperiteollisuuteen. Kentällä toimivat ainakin Hallin Lentokerho ry ja Patrian lentokerho. Hallinportin ilmailumuseo sijaitsee lentoaseman läheisyydessä.
[muokkaa] Historia
Kuoreveden lentokentän eli nykyisen Hallin lentoaseman perusti Niilo Karhumäki perustaessaan sinne Veljekset Karhumäen toisen lentokonetehtaan osana Suomen varustelua mahdolliseen sotaan vuonna 1939. Kolme kilometriä pitkä Hallinkangas oli hänen mielestään ilmasta katsottuna ihanteellinen paikka lentokentälle. Kentän raivaus korpeen ja henkilökunnan asuntojen rakentaminen tai edes ihmisten ruokkiminen – etenkin Valtion lentokonetehtaankin perustaessa sinne VL2-tehtaansa vuonna 1940 – ei ollut kuitenkaan helppo operaatio jatkosodan aikaan. Myös Ilmavoimien Koelentue siirtyi kentälle vuonna 1940, vaikka suuri osa koelennoista tapahtui Tampereella vielä pitkän aikaa.
Syksyllä 1939 valmistunut tuolloin ympyrän muotoinen kenttäalue ilman asfaltoituja kiitoteitä toimi sodan aikana Ilmavoimien lentokonehuollon tukikohtana. Karair Oy aloitti jopa reittilentoliikenteen Halliin vuonna 1960, mutta reitti ei ollut kannattava.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b EFHA Halli (PDF) (osa EFHA AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 21.7.2011.
- ↑ a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 21.7.2011).
- ↑ Ilmavoimien Materiaalilaitos 21.6.2011. Puolustusvoimat. Viitattu 21.7.2011.
- ↑ Ilmavoimien Teknillinen Koulu 21.6.2011. Puolustusvoimat. Viitattu 21.7.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Enontekiö • Halli • Helsinki-Malmi • Helsinki-Vantaa • Ivalo • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kauhava • Kemi-Tornio • Kittilä • Kokkola-Pietarsaari • Kuopio • Kuusamo • Lappeenranta • Maarianhamina • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Savonlinna • Seinäjoki • Tampere-Pirkkala • Turku • Utti • Vaasa • Varkaus
