Euroopan unionin luontodirektiivi
Wikipedia
Luontodirektiivi (92/43/ETY, englanniksi 92/43/EEC) on Euroopan talousyhteisön neuvoston säätämä direktiivi, jonka perusteella Euroopan talousyhteisö määritteli arvokkaana pitämiään luontokohteita.[1] Euroopan talousyhteisön sulauduttua muiden Euroopan yhteisöjen kanssa Euroopan yhteisöön ja muututtuaan Euroopan unioniksi, viitataan Euroopan talousyhteisön neuvoston direktiiviin Euroopan unioni luontodirektiivinä siksi, koska Euroopan unioni noudattaa Euroopan talousyhteisön ja Euroopan yhteisön ajalta olevia direktiivejä. Luontodirektiivin lisäksi lintuja koskee erillinen Euroopan talousyhteisön neuvoston säätämä lintudirektiivi.
Luontodirektiivi on Rio de Janeiron ympäristökokouksen vuodelta 1992. Sen liitteitä on kuitenkin täydennetty kun yhteisöön on liittynyt uusia jäsenmaita. Esimerkiksi vuonna 1995 Suomen ja Ruotsin myötä suojeluun lisättiin monia pohjoisia ja itäisiä lajeja ja luontotyyppejä. Liitteeseen I esitettiin lisättävän yhteensä 19 boreaalisen vyöhykkeen luontotyyppiä. Liitteeseen II esitettiin lisättävän kaksi nisäkästä (metsäpeura ja itämerennorppa), 18 hyönteistä, 24 putkilokasvia sekä kahdeksan sammallajia.[2]
Luontodirektiivin tavoite on lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelun taso, niiden määrällisen ja alueellisen vähenemisen pysäyttäminen. Keskeisin keino on Natura 2000 -niminen luonnonsuojelualueiden verkosto. Tätä varten direktiivin liitteessä I on luontotyyppejä (esimerkiksi puustoiset suot) ja liitteessä II lajeja (kuten saukko, kirjoverkkoperhonen ja laaksoarho), joiden perusteella jäsenmaiden tulee esittää komissiolle alueita Naturaan.
Liitteessä IV(a) on puolestaan lajeja, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella (esimerkiksi liito-orava, lepakot ja jokihelmisimpukka). Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty automaattisesti, ilman erillistä suojelupäätöstäkin.
Luontodirektiivin V-liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi ruokakalat siika, muikku, harjus ja rapu, turkiseläimet näätä ja hilleri ja koristekäyttöön kerätyt rahkasammalet ja poronjäkälät.[3]
Direktiivissä määritellään myös erilaisten poikkeuslupien ehdot sekä luvataan Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia varten EU-rahaa.
Luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa pääosin luonnonsuojelulailla ja -asetuksella. Direktiivin II liitteen määrittelemiä Suomessa tavattavia eläimiä ja kasveja ovat saukko, kiiltosirppisammal, liito-orava, lettorikko ja laaksoarho.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luontodirektiivin liitteiden II ja IV Suomessa esiintyvät putkilokasvilajit
- hajuheinä (Cinna latifolia)
- hentonäkinruoho (Najas tenuissima)
- hämeenkylmänkukka (Anemone patens)
- idänkynsimö (Draba cinerea)
- idänverijuuri (Agrimonia pilosa)
- kiiltovalkku (Liparis loeselii)
- laaksoarho (Moehringia lateriflora)
- lapinhilpi (Arctagrostis latifolia)
- lapinkaura (Trisetum subalpestre)
- lapinleinikki (Ranunculus lapponicus)
- lettorikko (Saxifraga hirculus)
- lietetatar (Persicaria foliosa)
- myyränporras (Diplazium sibiricum)
- neidonkenkä (Calypso bulbosa)
- nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla)
- notkeanäkinruoho (Najas flexilis)
- pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta)
- pahtakeltto (Crepis tectorum ssp. nigrescens)
- perämerenmaruna (Artemisia campestris ssp. bottnica)
- pikkunoidanlukko (Botrychium simplex)
- pohjanailakki (Silene furcata ssp. angustiflora)
- pohjansorsimo (Arctophila fulva var. pendulina)
- ruijanesikko (Primula nutans var. jokelae)
- rönsysorsimo (Puccinellia phryganodes)
- teodorinpihlaja (Sorbus teodori, sis. myös Sorbus meinichiin)
- tikankontti (Cypripedium calceolus)
- tundrasara (Carex holostoma)
- tunturiarho (Arenaria pseudofrigida)
- tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans)
- upossarpio (Alisma wahlenbergii)
[muokkaa] Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut Suomessa esiintyvät eläinlajit
- Nisäkkäät
- ilves (Lynx lynx)
- isolepakko (Nyctalus noctula)
- isoviiksisiippa (Myotis brandtii)
- karhu (Ursus arctos)
- kimolepakko (Vespertilio murinus)
- koivuhiiri (Sicista betulina)
- korvayökkö (Plecotus auritus)
- lampisiippa (Myotis dasycneme)
- liito-orava (Pteromys volans)
- naali (Alopex lagopus)
- pikkulepakko (Pipistrellus nathusii)
- pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii)
- pyöriäinen (Phocoena phocoena)
- ripsisiippa (Myotis nattereri)
- saimaannorppa (Phoca hispida saimensis)
- saukko (Lutra lutra)
- susi (Canis lupus, ei poronhoitoalueella)
- vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus)
- vesisiippa (Myotis daubentonii)
- viiksisiippa (Myotis mystacinus)
- Matelijat
- kangaskäärme (Coronella austriaca)
- Sammakkoeläimet
- rupilisko (Triturus cristatus)
- viitasammakko (Rana arvalis)
- Nilviäiset
- vuollejokisimpukka (Unio crassus)
- Perhoset
- isoapollo (Parnassius apollo)
- isokultasiipi (Lycaena dispar)
- kirjopapurikko (Lopinga achine)
- kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna)
- luhtakultasiipi (Lycaena helle)
- muurahaissinisiipi (Glaucopsyche arion)
- pikkuapollo (Parnassius mnemosyne)
- Kovakuoriaiset
- erakkokuoriainen (Osmoderma eremita)
- isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus)
- jättisukeltaja (Dytiscus latissimus)
- kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis)
- korpikolva (Pytho kolwensis)
- punahärö (Cucujus cinnaberinus)
- Korennot
- viherukonkorento (kievanakorento, Aeshna viridis)
- kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia)
- lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis)
- sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons)
- täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Direktiivi vuodelta 1992 suomeksi Lex.europa.eu
- ↑ Valtiopäiväasiakirja U 39/1997 vp Eduskunta.fi 25.9.1997
- ↑ Ympäristö.fi
- ↑ Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta (s.15) Ympäristö.fi.
- ↑ Finlex
