Tupolev Tu-134

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tupolev Tu-134 NATO:"Crusty" IATA:"TU3" ICAO:"T134"
Karat Tupolev Tu-134 65930 Pichugin.jpg
Kuvaus
Tyyppi keskipitkän matkan matkustajakone
Miehistö 3
Matkustajamäärä 72–84
Ensilento 29. heinäkuuta 1963 "CCCP-45075"
Valmistaja Tupolev, pääsuunnittelija L. L. Seljakov
Valmistusmäärä 852 eri versioina
Mitat
Pituus 37,05 m
Kärkiväli 29,00 m
Paino
Lentoonlähtömassa 47 000 kg
Voimanlähde
Moottori 2 kpl Soloviev D-30-SRS-II
Teho
Suoritusarvot
Lentonopeus 850 km/h – 900 km/h
Lentomatka 2 800 km
Lakikorkeus 11 000 m

Tupolev Tu-134 on Tupolev Tu-124:n perusteelliseen uudelleen suunnitteluun perustuva lyhyiden matkojen matkustajakone, joka lensi ensilentonsa 29. heinäkuuta 1963. Koneen sarjavalmistus alkoi 1964 ja matkustajaliikenne syksyllä 1967.

Kaikkiaan Tupolev Tu-134, Tu-134A, Tu-134B, Tu-134YBL, Tu-134BŠ ja Tu-134 Shs tyyppejä on rakennettu 852 kappaletta. Kolme viimeistä tyyppiä on suunniteltu sotilaalliseen käyttöön. Tu-134YBL on ilmavoimien harjoituskone, joka lensi ensilentonsa 17. maaliskuuta 1981, Tu-134BŠ taas merivoimien ja Tu-134 Shs 28. tammikuuta 1981 aloitettu projekti, missä Tu-134A:lle varustellaan sähköoptiset laitteet ja radiotiedustelulaitteet.

Tu-134 Shs:a voidaan edelleen käyttää lentotiedusteluun Berijev A-50 ja Iljušin Il-38:n kanssa ja sitä käytetään muun muassa Tupolev Tu-22M ja Tupolev Tu-160:n lentäjien koulutukseen.

Matkustajakoneeseen mahtuu 76–84 matkustajaa, sen toimintamatka on 2 800 kilometriä ja lentonopeus 850–900 km/h. Toiseen neuvostosiviili-ilmailun suosittuun koneeseen, keskipitkille matkoille tarkoitettuun Tupolev Tu-154:ään mahtuu kaksinkertainen määrä matkustajia toimintamatkan ollessa 4 000 kilometriä.

Vuonna 2002 koneiden lennot Eurooppaan kiellettiin, koska ne eivät enää täyttäneet melu- ja päästömääräyksiä. Aeroflot ilmoitti luopuvansa viimeisestä 14 Tupolev Tu-134:stä vuoden 2007 loppuun mennessä. Viimeinen lento tapahtui uudenvuodeniltana.[1] Tupolev Tu-134 kuluttaa 4 tonnia polttoainetta tunnissa, kun Boeing 737 vain 2,3 tonnia. Boeingien vuokraamisella Aeroflot korvaa Tu-134:t, kunnes se saa Suhoi Superjet 100:t.[2]

Onnettomuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 2011 mennessä kaikista 852 valmistetusta Tu-134-koneesta 72 eli noin 8,5 % on tuhoutunut.[3] Kesäkuussa 2011 Petroskoissa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti haluavansa, että reittilennot Tu-134-koneilla lopetetaan vuoden 2011 loppuun mennessä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]