Kartanonkoski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartanonkoskea
Kartanonkoskea

Kartanonkoski (ruots. Herrgårdsforsen) on Vantaalla Pakkalan kaupunginosassa sijaitseva värikäs ja hyvämaineinen asuinalue, jonne on rakennettu kerros-, pien- ja omakotitaloja sekä muutama julkinen rakennus, kaikki lähinnä 2000-luvulla. Kaupunkirakenteen rungon muodostavat puistoverkko ja kokoojakatu Hagelstamintie. Kartanonkoski on saanut nimensä Backaksen kartanosta ja Tolkinkylässä sijaitsevasta Ruutinkoskesta. Alue sijaitsee Ylästöntien ja Vantaanjoen välissä. Kaupunginosa on herättänyt huomiota, koska se on erinäköinen kuin useimmat muut uudet lähiöt.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanonkoski on rakennettu Backaksen kartanon Tilkunpellolle. Asuinalueen suunnittelu alkoi 1991, jolloin laadittiin idealuonnos lämpimästä kaupunginosasta (Kallaluoto). 1994 valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto vihreästä kaupunginosasta. Asuinkortteleista järjestettiin kaavaluonnoksen pohjalta arkkitehtikilpailu ja sen voitti tukholmalainen arkkitehtitoimisto Djurgårdsstaden Arkitekter puutarhakaupunkityyliin laaditulla ehdotuksellaan 1998. Tämän jälkeen suunnittelussa oli mukana myös suomalainen konsultti, Eriksson Arkkitehdit. Asemakaava vahvistettiin 1999. Alue on rakennettu pääosin vuosina 2000–2008. Epäsuomalainen alue on ollut menestys, jonka avulla Vantaan kaupunki on kohentanut imagoaan.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanonkoski on ainoa uustraditionalistisin periaattein toteutettu kaupunginosa Suomessa. Sen asemakaava pohjautuu eurooppalaiseen kaupunkiperinteeseen, ja talojen arkkitehtuuri mukailee 1920-luvun tulkintaa klassisismista. Kartanonkoskella on sekä kerros-, rivi- ja omakotitaloja että julkisia rakennuksia. Arkkitehtuuri on saanut runsaasti vaikutteita Backaksen rakennuksista ja 1920-luvun klassisismista. Koko alueelle yhtenäisiä piirteitä ovat mm. kapeat kaarevat kadut, punatiiliset melko jyrkät katot, värikkäät vaihtelevat seinäpinnat ja kapea ikkunajako. Asemakaavassa (1999) annettiin rakentamistavasta yksityiskohtaisia määräyksiä. Lisäksi alueelle laadittiin rakentamisohje. Rakennusoikeus jakaantui useille eri rakentajille ja rakennusten suunnittelijoina on toiminut useita eri arkkitehteja. Näin samasta teemasta on saatu erilaisia tulkintoja ja kaupunkikuvasta on tullut vaihteleva ja yllätyksellinen.

Nähtävyydet ja virkistysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanonkosken lähellä sijaitsevat seuraavat virkistysalueet ja nähtävyydet:

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Jumbo ja vapaa-ajankeskus Flamingo sijaitsevat noin kilometrin päässä Kartanonkoskelta. Tammiston elintarvikeliikkeet ja lukuisat erikoistavaraliikkeet ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä Valimotiellä. Ylästöntiellä on myös Hotelli Pilotti.

Informaatio- ja oppimiskeskus Pointissa (2003) Hagelstamintiellä on kirjasto, Vantaan kansainvälinen koulu (ISV, International School of Vantaa) sekä englanninkielinen päiväkoti Y.E.S. (Young English Speakers). Kartanonkoskella on myös suomenkielisiä päiväkoteja. Tilkuntiellä toimii Kartanonkosken koulu (2006). Ylästöntiellä (Veromäen puolella) on vielä Veromäen koulu (1926).

Kartanonkoskelle ja Pakkalaan on muuttanut paljon lapsiperheitä, mm. kansainvälisen koulun takia. Kartanonkoski houkuttelee myös ihmisiä, jotka lentävät työkseen paljon. Tästä syystä Kartanonkoskelta löytyy keskimääräistä enemmän liikemiehiä ja lentokenttähenkilökuntaa. Alueen asuntojen hinnat ovat erään kiinteistövälittäjän mukaan Vantaan korkeimpia. (Vantaan Sanomat 12.3.2013)

Kartanonkoskella on Tikkurilan seurakunnan kerhotila osoitteessa Hagelstamintie 20. Vantaan Kotikirkolla on toimintaa Informaatio- ja oppimiskeskus Pointissa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueelta on toimivat linja-autoyhteydet etelästä Helsingistä pohjoiseen Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä lännestä Myyrmäestä itään Tikkurilaan.

Palkinnot ja imago[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanonkosken aluetta on palkittu omaperäisestä arkkitehtuuristaan. Yhdyskuntasuunnittelun seura ry palkitsi Vantaan kaupungin Vuoden 2003 Ruusut -palkinnolla.[1] Kaupunginosa on saanut myös Kestävä kivitalo -tunnustuksen 2004, Suomen paras asuntoalue tv-äänestyksessä 7. sijan 2006 ja Suomen Asuntoliiton ympäristöpalkinnon 2006.

Alue on toiminut myös Risto Räppääjä -elokuvasarjan tapahtumapaikkana.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkala 5 -asemakaavan nro 511400 selostus, kaupunginvaltuusto 3.9.1999, ympäristöministeriö 20.10.1999.