Tammiston luonnonsuojelualue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tammi Tammistonmäellä.

Tammiston luonnonsuojelualue sijaitsee Vantaalla Tammiston kaupunginosassa ja on eräs Helsingin seudun harvoista luontaisesti syntyneistä tammimetsistä. Muita vastaavia metsiä ovat mm. Hämeenkylässä sijaitseva Tuomelan tammimetsä.

Tammiston luonnonsuojelualue on Vantaan ensimmäinen luonnonsuojelualue ja se on rauhoitettu vuonna 1946. Jalopuumetsä on kooltaan 7,4 hehtaarin suuruinen. Mäen nimenä on ollut vuodesta 1999 Tammistonmäki, Tammistobacken. Koko alueen pinta-ala on 15,3 hehtaaria, suojelualueen 13,5 hehtaaria. Suohjeltua aluetta laajennettiin vuonna 2003.[1]

Alueen jakaa kahteen hiukan toisistaan poikkeavaan osaan alueen keskellä sijaitseva kallio.

Sisällysluettelo

Etelärinne [muokkaa]

Luontopolun alku ja opaste Tammistontiellä alueen eteläreunalla.

Etelärinteellä on selvästi pohjoisrinnettä valoisampaa. Siellä kasvaa 70 suurta runkomaista tammea, pähkinäpensaita ja 135 runkomaista vaahteraa. Lisäksi siellä kasvaa lukuisia alle 4m korkeita tammiyksilöitä. Monet suuret tammet ovat satoja vuosia vanhoja. Myös lahoa, kuollutta tammea löytyy, mikä on arvokasta joillekin Suomessa uhanalaisille lahottajalajeille. Havupuita on varsinkin rinteen yläosassa erittäin niukasti. Alimmilla rinteillä kasvaa puolivillejä omenapuita, luultavasti sinne istutettuja. Vanhoilla lahoilla tammilla kasvaa Suomessa uhanalaista kääpää, häränkieltä. Etelärinteen tunnelma on hyvin eteläinen, mikä on harvinaista suomalaisille metsille. Aluskasvillisuudessa kasvavat muunmuassa kotkansiipi, sinivuokko, valkovuokko, pystykiurunkannus, kevättähtimö, vuohenputki ja kevätlinnunherne.

Pohjoisrinne [muokkaa]

Pähkinäpensaita vanhan kuusikon alla alueen pohjoisreunalla.

Pohjoisrinteen metsikössä kasvaa runsaasti puumaisia jalopuita, 58 tammea, 34 lehmusta, 37 vaahteraa ja 55 saarnea. lisäksi nuorempaa jalopuuvesakkoa on runsaasti. Muista lehtipuista siellä kasvaa koivua, pihlajaa, haapaa ja harmaaleppää. Pohjoisrinteellä kasvaa myös monia hätkähdyttävän suuria kuusia, ja myös muutama tammi ja lehmus on kunnioitettavan kokoisia. Pohjoisosan erikoisuus on kuitenkin sen laaja pähkinäpensasto, jossa kasvaa jopa 3000 pähkinäpensasta.[2] Näistä suurin osa on yli 2 metriä korkeita, jotkut jopa 4 metriä korkeita. Aluskasvillisuudessa kasvaa kuusilehdoille tyypillistä käenkaalia ja sinivuokkoa. Keväällä pähkinäpensaiden juurella valoisilla paikoilla kasvaa runsaasti valkovuokkoa. Joitain varjostavia kuusia on pohjoisrinteeltä poistettu, ja näin on saatu enemmän valoa jalopuille ja pähkinäpensaille. Koska lahopuutakin löytyy, erityisesti tikat ja palokärjet viihtyvät pohjoisrinteellä.

Lähialueet [muokkaa]

Luonnonsuojelualueen pohjoispuolella on Kartanonkosken asuinalue, eteläpuolella Tammiston asuntoalue, länsipuolella virtaa Vantaanjoki. Joen toisella puolella sijaitsee Helsingin keskuspuisto ja siellä Haltialan kotieläintila.

Lähteet [muokkaa]

  1. Jarmo Honkanen: Tammiston luonnonsuojeluelue (Esite, pdf, 8 sivua) Vantaan kaupunki ympäristökeskus.
  2. Kaksi jalopuumetsikköä rajattu suojeltuina luontotyyppeinä Vantaalla 2003. Ympäristökeskus.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tammiston luonnonsuojelualue.

Koordinaatit: 60°16′37.674″N, 24°57′52.625″E