Palsamipihta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palsamipihta
Abies balsamea.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Pihdat Abies
Laji: balsamea
Kaksiosainen nimi
Abies balsamea
(L.) P. Mill.
Levinneisyyskartta
Abies balsamea range map.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Palsamipihta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Palsamipihta Commonsissa

Palsamipihta (Abies balsamea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon ja pihtojen sukuun kuuluva havupuu.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palsamipihdan oksa.
Palsamipihdan emikukkia.
Palsamipihdan käpyjä.

Palsamipihta kasvaa yleensä 8–20 metriä korkeaksi. Harvahaarainen latvus on leveähkö ja kartiomainen, harvempi kuin siperianpihdalla. Runko on väriltään harmaa ja sen kuoressa on pihkarakkuloita. Rungon kuori on nuorena sileä, vanhempana karhea. Kuluvan kesän kasvainranka on lyhyt- ja tummakarvainen, talvisilmut ovat pihkaisia, muodoltaan munanmuotoisia tai pallomaisia ja väriltään oranssivihreitä ja punalaikkuisia. Neulaset eli lehdet ovat pituudeltaan 15–25 mm ja leveydeltään 2 mm. Muodoltaan ne ovat tasasoukkia, siirottavat kampamaisesti sivuille ja paljastavat haararangan. Lehtien yläpinnalla on usein ilmarakoja ja alapinnalla on kaksi kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti kuusijonoista ilmarakojuovaa. Pihkatiehyet ovat syvällä lehtien sisällä. Lehdet katkeavat helposti taivutettaessa.[1][2]

Palsamipihdan kukinto on käpy. Hedekukat ovat riippuvia kun taas emikukat ovat pystyjä. Kukat ovat yksineuvoisia, kehättömiä ja pieniä. Suomessa palsamipihta kukkii toukokuussa. Pysty, pitkänomainen käpy on perätön ja tylppäkärkinen, eivätkä sen peitinsuomut ole näkyvissä. Kooltaan käpy on 5–8 x 2–4 cm. Kävyt kypsyvät kukintavuoden syksyllä, jolloin käpysuomut irtoavat mutta pysty käpyranka jää kiinni haaraan. Siemen on ohutkuorinen ja siivekäs.[1][2]

Palsamipihta risteytyy helposti siperianpihdan (A. sibirica) kanssa kantalajien kasvaessa lähekkäin. Laji risteytyy myös virginianpihdan (A. fraseri) kanssa. Näiden risteymää kutsutaan vermontinpihdaksi (A. balsamea x fraseri).[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palsamipihta on pohjoisamerikkalaisista pihdoista laajimmalle levinnyt.[4] Levinneisyysalue ulottuu Keski- ja Itä-Kanadasta Yhdysvaltojen koillisosiin ja etelään Appalakkien vuoristoon.[5] Suomessa palsamipihta on harvinainen viljelykarkulainen, jota voi tavata villiintyneenä muutamin paikoin Etelä- ja Itä-Suomesta.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palsamipihta kasvaa tuoreissa, keski- ja runsasravinteisissa metsissä sekä rehevissä, ohutturpeisissa korvissa.[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palsamipihtaa käytetään koriste- ja joskus myös viljelymetsäpuuna.[2] Pietari Kalm toi ensimmäiset palsamipihdat Suomeen Amerikasta vuonna 1751.

Laji kuuluu Suomessa kestävimpiin pihtalajeihin siperianpihdan ohella ja se menestyy vyöhykkeillä I–VI (VIII). Palsamipihdasta on jalostettuja lajikkeita, kuten alle puolimetriä korkea kääpiöpalsamipihta 'Nana'.[5]

Palsamipihtaa viljellään yleisesti muun muassa Pohjois-Amerikassa joulukuusipuuna.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiuru, Heikki 2007: Pihta on koristanut pihoja jo satoja vuosia. - Metsätalous 1/2007, s. 36–37.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P. M. A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  • The Gymnosperm Database: Abies balsamea Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 57, 62.
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 58–59.
  3. Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 63.
  4. Metla: Palsamipihta (Abies balsamea) Viitattu 14.2.2012.
  5. a b c Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 62.
  6. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Palsamipihdan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 14.2.2012.
  7. The Gymnosperm Database: Abies balsamea Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]