Virginianpihta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Virginianpihta
Abies fraseri cone.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Pihdat Abies
Laji: fraseri
Kaksiosainen nimi
Abies fraseri
(Pursh) Poir., 1817[1]
Levinneisyyskartta
Abies fraseri range map.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Virginianpihta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Virginianpihta Commonsissa

Virginianpihta (Abies fraseri) on Appalakkien eteläosista kotoisin oleva ainavihanta, pienehkö havupuu, joka kuuluu pihtojen sukuun ja mäntykasvien heimoon.[2][3] Se on läheistä sukua palsamipihdalle, jonka kanssa risteytyessään se muodostaa vermontinpihdan (A. × phanerolepis).[2][4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virginianpihdan oksa.

Virginianpihta kasvaa 15–18 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan alle 30 senttimetriä paksuksi puuksi, jolla on matalat juuret, leveähkön kartiomainen latvus ja harvat haarat.[2][5] Yleensä se alkaa tuottaa siementä 15-vuotiaana ja elää keskimäärin 150-vuotiaaksi. Suurin koskaan löydetty yksilö oli 26,5 metriä korkea ja läpimitaltaan 86 senttimetriä.[2] Virginianpihdan kuori on nuorena sileää mutta muuttuu vanhemmiten karheaksi. Kuluvan kesän kasvainranka on tiheään punertavakarvainen.[5] Talvisilmut ovat pihkaiset, oranssinruskeat ja munanmuotoiset tai pallomaiset.[4][5]

Lehdet ovat litteitä neulasia, jotka siirottavat kampamaisesti sivuille ja paljastavat puun haararangan. Yksittäinen neulanen on 10–20 millimetriä pitkä ja 2 millimetriä leveä ja muodoltaan kapean vastapuikea. Sen yläpinnalla on ilmarakoja ja alapinnalla kaksi puhtaanvalkoista, 8–12-jonoista ilmarakojuovaa. Kukinto on perätön ja tylppäkärkinen käpy, jossa on pitkäkärkiset ja taakäänteiset peitinsuomut.[4][5] Virginianpihta on yksikotinen eli samassa yksilössä kasvaa sekä hede- että emikukintoja.[3] Hedekukinnon pituus on yleensä alle 1 senttimetriä ja emikukinnon 4–5,5 senttimetriä.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virginianpihta on kotoisin Appalakkien eteläisimmiltä huipuilta. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Lounais-Virginiaan, Itä-Tennesseehen ja Pohjois-Carolinan länsiosiin.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuuseksi viljeltyjä virginianpihtoja.

Virginianpihta kasvaa 1 700 – 2 000 metrin korkeudessa sijaitsevissa lauhkean vyöhykkeen sademetsissä. Se viihtyy viileänkosteassa ilmastossa ja vähäkalkkisessa ja keskiravinteisessa maaperässä.[2][4] Vuorten huipuilla ja ylärinteillä kasvavissa havumetsissä se on usein valtapuu ja sitä matalammalla se muodostaa sekametsiä kanadanhemlokin, keltahevoskastanjan ja sokerivaahteran kanssa.[2]

Virginianpihdan olemassaoloa uhkaa eniten pieni havukirva Adelges piceae, joka saapui sen levinneisyysalueelle 1950-luvulla. Uusimmat pihtasukupolvet näyttäisivät tosin kehittyneen vastustuskykyisemmiksi kirvalle.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virginianpihdalla ei ole merkitystä metsätaloudelle, mutta sitä käytetään jonkin verran koristepuuna ja joulukuusena. Oravat syövät sen siemeniä ja kärkisilmuja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena & Palmén, Annikki & Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Abies fraseri IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Janet Sullivan: Abies fraseri Fire Effects Information System. USDA Forest Service. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  3. a b Alanko, 57.
  4. a b c d Alanko, 63.
  5. a b c d Alanko, 62.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]