Pihdat
Wikipedia
| Pihdat | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.JPG) |
||||||||||||||||||
| Koreanpihta (Abies koreana) | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pihdat Wikispeciesissä |
Pihdat (Abies) ovat mäntykasveihin kuuluvia puita. Ne kasvavat lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon viileällä ja lauhkealla ilmastoalueella, usein vielä vuoristossa. Pihtoja kutsutaan usein jalokuusiksi, koska ne ovat useiden mielestä kuusia (Picea) komeampia.
Pihtojen latvus on säännöllisen kartiomainen. Puiden korkeus vaihtelee 10–80 metrin välillä. Neulaset ovat pyöreäpäisiä ja tuntuvat sen vuoksi pehmeiltä. Pihtojen kävyt ovat latvassa ja kasvavat sekä jäävät pystyasentoon. Nuoret kävyt ovat vihreitä. Siemenet kypsyvät kukintovuoden syksyllä. Myös käpysuomut irtoavat kävystä, jättäen jäljelle pystyn käpyrangan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lajeja
Lajeja on 45–55; luokittelua vaikeuttaa pihtojen taipumus tuottaa lajien välisiä risteymiä.
- Abies alba — saksanpihta (saksankuusi)
- Abies amabilis — purppurapihta, I, II [1]
- Abies balsamea — palsamipihta, I, II, III, IV[1]
- Abies concolor — harmaapihta, I, II, III[1]
- Abies fraseri — virginianpihta
- Abies grandis — jättipihta
- Abies holophylla — ussurinpihta
- Abies homolepis — nikonpihta
- Abies koreana — koreanpihta, I, II, III[1]
- Abies lasiocarpa — lännenpihta, I, II, III[1]
- Abies magnifica — komeapihta
- Abies mariesii — honšunpihta
- Abies nephrolepis — ohotanpihta
- Abies nordmanniana — kaukasianpihta
- Abies pinsapo — espanjanpihta
- Abies sachalinensis — sahalininpihta
- Abies sibirica — siperianpihta, I, II, III, IV, V (ja VI)[1]
- Abies veitchii — japaninpihta
[muokkaa] Käyttökohteet
Pihtojen puuta kutsutaan pihtapuuksi, sahatavarana se on keskitasoista. Pihtapuulla on huono taivutuslujuus, mutta se soveltuu pystyrakenteeksi, jossa ei vaadita taivutuslujuutta. Pihdat ovat oksikkaita ja huonosti karsiutuvia, mikä heikentää pihtapuun arvoa sahatavarana. Pihtapuusta voidaan myös valmistaa lastulevyä.
Kauniin latvuksen ja neulastensa ansiosta pihdat ovat hyviä koristepuita. Pihtoja kasvatetaan joulupuiksi ja koristehavuiksi. Neulaset eivät varise helposti; joulukuusessa ne pysyvät ilman vesijalkaakin lähes kaksi viikkoa. Keski-Euroopassa pihdat ovatkin yleisempiä joulupuita kuin metsäkuusi. Pihtojen siemeniä syövät linnut, kuten käpylinnut ja tiaiset.
Palsamipihta ja siperianpihta menestyvät vaihtelevissa maaperissä. Pihtoja on viljelty Suomessa vähän, mutta siperianpihta on melko yleinen koristepuu.
[muokkaa] Lähteet
- Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Oma piha, sivu 180, toimitusneuvosto MMT Erkki Kaukovirta, MMM Asta Kuosmanen, MMT MArtti Markkula, MMK Pekka Metsola, MML Marja Ylitalo, päätoimittaja agronomi Aretta Tiilimäki, toimittaja Ulla Elo, kuvatoimittaja Arto Rantanen, 1988, Weilin-Göös, WS Bookwell Oy, Porvoo, 2004, ISBN 951-35-6718-4
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Metla: Pihdat (Abies)
- ITIS: Abies (englanniksi)
