Jättipihta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jättipihta
Abies grandis Rogów 6.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Pihdat Abies
Laji: grandis
Kaksiosainen nimi
Abies grandis
(Dougl. & D.Don) Lindl.[2], 1833
Levinneisyyskartta
Abies grandis range map.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jättipihta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jättipihta Commonsissa

Jättipihta (Abies grandis) on ikivihreä havupuu, jota tavataan luonnostaan Yhdysvaltain luoteisosissa ja ympäröivillä alueilla merenpinnan tasolta aina 1 800 metrin korkeuteen saakka. Kasvaen jopa noin 80 metrin korkeuteen, jättipihta on pihtalajeista suurikokoisin.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jättipihdan oksia ja neulasia.

Jättipihta kasvaa yleensä 40–70 metriä korkeaksi, joskus jopa 80-metriseksi. Rungolla on paksuutta suurimmillaan kaksi metriä. Puu on muodoltaan yleensä kartiomainen, muuttuen epäsäännöllisemmäksi vanhemmiten. Alemmat oksat yleensä nuokkuvat alaspäin. Laji on verraten lyhytikäinen suureksi havupuuksi, kuten pihdat yleensäkin, ja elää harvoin yli 300 vuotta.

Jättipihdan neulasmaiset lehdet ovat 2–6 senttimetriä pitkiä ja noin kaksi millimetriä leveitä. Lehdet ovat asettuneet kahteen riviin vaakasuuntaisesti ja versot haarautuvat vastakkaisesti vaakasuuntaisesti, antaen oksille litteän muodon. Käpyjen pituus on 6–12 cm, niissä on 100–150 suomua ja ne murenevat kypsyttyään, noin puoli vuotta pölytyksen jälkeen vapauttaen siemenet. 6–8 millimetriä pitkät soikeat siemenet ovat siivekkäitä.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan Pohjois-Amerikan länsirannikolla, Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa sekä Yhdysvalloissa Montanassa, Idahossa, Washingtonissa Oregonissa ja Kaliforniassa.[4][3] Puu vihtyy rannikon ja vuoristojen kosteissa metsissä. Alueensa pohjoisosissa se saattaa kasvaa aivan merenpinnan tasolla, eteläosissa jopa 1 800 metrin korkeudella. Jättipihta viihtyy puolivarjoisilla paikoilla ja kestää hyvin erittäin varjoisiakin paikkoja, joskin kasvaa selvästi hitaammin vähemmässä valossa.[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jättipihdan puuaines on verraten haurasta, ja puuta käytetään lähinnä paperiteollisuudessa. Lajia käytetään myös koristepuuna lauhkeilla vyöhykkeillä, Suomessa se on kestävä vain aivan etelärannikolla.[6] Lisäksi se on läntisessä Pohjois-Amerikassa suosittu joulukuusena.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Abies grandis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ITIS: Abies grandis (englanniksi)
  3. a b Christopher J. Earle: Abies grandis The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 16.7.2012. (englanniksi)
  4. United States Department of Agriculture (USDA): Abies grandis (englanniksi)
  5. a b US Forest Service, Silvics Manual: Grand Fir (englanniksi)
  6. Arboretum Mustila: Abies grandis

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]