Meksikonpihta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meksikonpihta
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Paljassiemeniset Pinophyta
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Pihdat Abies
Sektio: Oiamel
Laji: religiosa
Kaksiosainen nimi

Abies religiosa
(Kunth) Schltdl. & Cham. 1830[2]

Synonyymit
  • Pinus religiosa Kunth, 1817[2]
  • Abies colimensis Rushforth & Narave, 1989[2]
Katso myös

  Meksikonpihta Wikispeciesissä
  Meksikonpihta Commonsissa

Meksikonpihta (Abies religiosa) on mäntykasvien heimon pihtojen sukuun (Abies) kuuluva havupuulaji. Se on Meksikon ja Guatemalan vuoristoissa luonnonvaraisena kasvava suuri ainavihanta puu. Lajin ominaispiirteisiin kuuluvat kampamaisesti asettuneet litteät neulaset ja tummat purppuraiset pystyt kävyt, joissa on taakäänteiset peitinsuomut. Meksikonpihta on monarkkiperhosen erityisesti suosima talvehtimispuu. Puulla on myös ollut perinteisesti uskonnollista merkitystä elinalueensa kansoille, ja sen oksia käytetään edelleen koristelemaan kirkkoja uskonnollisia juhlia varten.[2]

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikonpihdan tieteellisen nimen lajimääre religiosa tarkoittaa uskonnollista ja viittaa puun perinteiseen uskonnolliseen merkitykseen Meksikossa ja Guatemalassa.[2]

Puusta voidaan käyttää sen kotiseudulla alun perin nahuatlinkielistä nimeä oyamel tai espanjankielistä nimeä pinabete.[3]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puun versoja ja käpy kasvitieteellisessä piirroksessa.

Meksikonpihta on suuri ainavihanta puu. Se saattaa kasvaa enimmillään noin 50–60 metriä korkeaksi, mutta jää usein alle 40-metriseksi. Puu voi tulla rungon rinnankorkeusläpimitaltaan 1,5–2 metriä paksuksi.[2]

Meksikonpihta eroaa lähisukuisista väliamerikkalaisista pihtalajeista käpyjensä näkyvien taakäänteisten peitinsuomujen ja kampamaisesti asettuneiden versorangan paljastavien neulastensa puolesta.[4]

Varsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikonpihta on yleensä yksirunkoinen ja rungoltaan pylväsmäisen suora ja liereä. Puun latvus on kartiomainen.[2] Rungon harmahtava kuori on nuorilla puilla sileää, mutta tulee vanhemmiten syvän uurteiseksi ja halkeilee levyinä.[2] Rungosta haarautuvat oksat ovat aluksi kohenevia ja myöhemmin vaakasuunnassa siirottavia; alimmat oksat ovat riippuvia.[2] Oksanhaarat voivat olla vaakasuuntaisia tai hieman kohenevia. Pienimmät oksanhaarat ovat solakoita, jäykkiä ja väritykseltään punertavan ruskeita tai purppuraisen punaisia. Neulasten kohdalle muodostuu versorankaan pullistumia ja niiden väleihin uurteita.[2] Pienet pihkaiset kasvusilmut ovat muodoltaan pyöreän munanmuotoisia. Silmua peittävät punaruskeat puikeat silmusuomut, jotka pysyvät verson tyvessä useita vuosia.[2]

Neulaset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neulasiksi kutsutut lehdet ovat litteitä ja kapeita.[2] Lehtiasento on kierteinen, mutta neulaset tyypillisesti asettuvat kasvuversoissa kampamaisesti hieman etuviistoon ja käpyjä tuottavissa versoissa siirottaen ja hieman ylöspäin kaartuen.[2] Neulaset ovat muodoltaan tasasoukkia ja tavallisesti 1,5–3 senttimetriä pitkiä ja 1,2–1,6 millimetriä leveitä. Neulasen kärki voi olla terävä tai typäkkä. Ilmarakoja on lähinnä neulasen alapinnalla kahtena keskisuonen erottamana juovana.[2]

Kukinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikonpihta on yksikotinen, mikä tarkoittaa samaan puuhun kehittyvän sekä hede- että emikukintoja. Kukinnot kehittyvät hankasilmuista.[2] Kierteisesti rankaan asettuneista hedelehdistä koostuvat hedekukinnot eli hedekävyt ovat tyypillisesti riippuvia ja 1–1,5 senttimetriä pitkiä.[2][5]

Emikävyt eli varsinaiset kävyt ovat pystyjä, lyhytperäisiä ja muodoltaan tylppäkärkisiä, pitkänpyöreän munanmuotoisia tai lieriömäisiä, joskus käyriä. Kierteisesti rankaan asettuneista käpysuomuista ja näkyvistä peitinsuomuista koostuva käpy on tavallisesti 10–16 senttimetriä pitkä ja 4–6 senttimetriä leveä.[2][5] Käpy on aluksi violetin sinertävä kellertävin peitinsuomuin, mutta tulee kypsyessään tumman purppuraisen ruskeaksi.[2] Käpysuomut ovat muodoltaan kiilatyvisen viuhkamaisia. Käpysuomu on tavallisesti 2–3 senttimetriä pitkä ja 3–3,5 senttimetriä leveä. Sen laita on ehyt ja pinta sileä sekä hienokarvainen.[2] Peitinsuomut ovat muodoltaan tasasoukan lusikkamaisia ja kärjestään otapäisiä. Peitinsuomu on yleensä 3–3,5 senttimetriä pitkä. Peitinsuomun kärki on näkyvä ja taakäänteinen.[2] Kävyn pysty ranka pysyy puussa pitkään käpysuomujen karistua; kävyn paljastuva ranka on kapean kartiomainen ja tumman ruskea.[2]

Ruskeat siivelliset siemenet ovat kiilamaisen pitkänpyöreitä, noin 10 millimetriä pitkiä ja viisi millimetriä leveitä. Siemenen kiilatyvinen lenninsiipi on 10–15 millimetriä pitkä.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikonpihta on mäntykasvien heimon (Pinaceae) pihtojen sukuun (Abies) kuuluva havupuulaji. Pihtojen suvussa laji luokitellaan suvun Väli-Amerikassa endeemiseen sektioon Oiamel ja sen alasektioon Religiosae. Siten meksikonpihdan lähin sukulaislaji on alasektion toinen laji Abies vejarii.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikonpihtaa esiintyy luonnonvaraisena Väli-Amerikassa Meksikon ja Guatemalan vuoristoissa. Meksikossa puuta kasvaa luontaisena maan Chihuahuan, Coliman, Guerreron, Jaliscon, Michoacánin, Méxicon, Nuevo Leónin, Oaxacan, Pueblan, San Luis Potosín, Sinaloan, Tamaulipasin ja Veracruzin osavaltioissa.[2][3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Horrostavia monarkkiperhosia tiheänä mattona meksikonpihdan oksalla.

Meksikonpihta on ylänköalueiden puu. Sitä esiintyy luonnossa 1 200–4 100 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella. Yleisin se on 2 100–3 100 metrin korkeudella. Se menestyy tuliperäisillä alueilla hyvin vettä läpäisevillä mailla. Puun elinalueiden ilmasto on tyypillisesti kostea ja runsassateinen, sisämaan vuorilla talvisin myös luminen.[2]

Meksikonpihta saattaa muodostaa yksilajisia metsiköitä erityisesti korkeimmilla kasvupaikoillaan, mutta se kasvaa usein monilajisissa havumetsissä yhdessä mäntyjen, kuten meksikonmännyn (Pinus montezumae) ja lajin Pinus hartwegii sekä harmaadouglaskuusen (Pseudotsuga menziesii var. glauca) kanssa. Alemmilla kasvupaikoillaan meksikonpihtaa esiintyy usein sekametsissä tammien (Quercus), mansikkapuiden (Arbutus), suippulepän (Alnus acuminata) ja kiiltotuomen (Prunus serotina) kanssa.[2]

Meksikonpihta on vaeltavien monarkkiperhosten (Danaus plexippus) erityisesti talvehtimispaikkanaan suosima puu.[2]

Merkitys ihmiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikonpihdalla on ollut perinteisesti huomattavaa uskonnollista merkitystä useille Meksikon ja Guatemalan alkuperäiskansoille. Alueen väestön kääntyessä kristinuskoon useita alueen vanhoja uskonnollisia perinteitä yhdistettiin uuteen uskontoon. Siten myös meksikonpihta kuuluu edelleen alueen uskonnolliseen perinteeseen, ja puun oksia käytetään usein koristelemaan kirkkoja uskonnollisia juhlia varten.[2]

Meksikonpihdan puuta käytetään jonkin verran paikallisesti puurakentamisessa ja huonekalujen valmistuksessa. Puulla on pienessä osassa levinneisyysaluettaan merkitystä myös turismin kannalta, sillä monarkkiperhoset suosivat sitä talvehtimispuunaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers: Revised and Updated Edition, s. 57, 61, 119–121. Leiden: Brill, 2017. ISBN 9789004324428. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Farjon, A.: Abies religiosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 119–121
  3. a b Earle, Cristopher J.: Abies religiosa The Gymnosperm Database. 17.1.2020. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
  4. a b Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 61 (Key to the species of Section Oiamel)
  5. a b Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 57