Ernest Thompson Seton

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ernest Thompson Seton

Ernest Thompson Seton (14. elokuuta 1860 South Shields, Durham, Englanti23. lokakuuta 1946 Seton Village, New Mexico, Yhdysvallat) oli amerikkalainen kirjailija, taiteilija ja partiopoikaliikkeen isä. Hänen ansiotaan on intiaanikulttuurin vahva panos amerikkalaisessa partioliikkeessä.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ernest Evan Thompson syntyi skotlantilaisten vanhempien perheeseen Englannissa. Perheeseen syntyi kymmenen poikaa ja yksi tyttö, joka kuoli jo kuusivuotiaana. Ernest oli järjestyksessä kahdeksas poika. Perhe muutti Kanadaan (Lindsay, Ontario) vuonna 1866 isä Joseph Thompsonin menetettyä omaisuutensa laivanomistajana. Hänestä ei ollut maanviljelijäksi ja perhe muutti vuonna 1870 Torontoon, jossa hän ryhtyi kirjanpitäjäksi. Ernest kävi peruskoulunsa Torontossa.

Jo lapsena Ernest viihtyi metsissä opetellen piirtämään ja tutkimaan eläimiä. Ernest ei viihtynyt kotona, sillä hänen isänsä kohteli häntä huonosti. Myöhemmin hän hylkäsi isänsä ja muutti nimensä Thompson Setoniksi, sillä hän uskoi, että Seton oli ollut tärkeä nimi hänen isänsä sukulinjassa. Eräs huomattava torontolainen nainen havaitsi hänen kykynsä ja patisti häntä opiskelemaan ja myös rahoitti hänen opintojaan. Ernest voitti kultaisen mitalin taiteellisista ansioistaan jo ennen 18. ikävuottaan. Vuonna 1879 Seton muutti takaisin Englantiin saatuaan seitsemän vuoden opiskelustipendin Lontoon Royal Academy of Artsissa. Vuonna 1881 Setonin terveys alkoi pettää huonon ravinnon ja kurjien asumisolojen takia, ja muuan hänen serkkunsa kirjoitti hänen äidilleen, että Setonin pitäisi palata Kanadaan, sillä muuten hän varmaankin kuolisi. Perhe lähetti hänelle matkalipun ja Seton palasi Torontoon.

Setonin kaksi vanhempaa veljeä viljelivät maata Carberryn lähellä Manitobassa ja hän muutti näiden luokse 1881. Hän oli yhtä huono maanviljelijä kuin isänsäkin. Valtaosa hänen ajastaan kului luonnon tutkimiseen sekä piirtämiseen ja maalaamiseen. Hän teki pitkiä päivien ja viikkojen mittaisia retkiä lähiseudun metsiin ja kukkuloille, ja paikalliset asukkaat pitivät häntä patalaiskana. Tuolloin Seton kirjoitti ensimmäiset luonnontieteelliset kirjoituksensa ja ryhtyi vaihtamaan eläinten nahkoja muiden luonnontieteilijöiden kanssa sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa. Eräs hänen ensimmäisistä kirjeenvaihtokumppaneistaan oli Theodore Roosevelt. Setonin ystävä, torontolainen William Brodie nuorempi, jonka kanssa hän oli yhdessä opetellut luonnonhistorian alkeita, muutti myös Manitobaan ja alkoi etsiä itselleen maapaikkaa. Hän kuitenkin kuoli onnettomuudessa, mikä oli Setonille raskas henkinen isku.

Taiteellisen kypsymisen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 1883 Seton vieraili ensi kerran Yhdysvalloissa. Hän meni New Yorkiin, missä hän tapasi muita luonnontieteilijöitä, lintutieteilijöitä ja kirjailijoita. Tästä alkaen aina 1880-luvun lopulle Seton vietti aikansa Carberryn, Toronton ja New Yorkin välillä. Hänestä kehittyi erinomainen luontomaalari, ja 1885 hän sai Century Companylta toimeksiannon laatia tuhat nisäkäsmaalausta Century Dictionary -teokseen. Monet maalauksista hän teki American Museum of Natural Historyn tiloissa. Monista museon tutkijoista, kuten Frank Chapmanista ja Elliott Couesista, tuli hänen elinikäisiä ystäviään. Jonkin aikaa hän myös opiskeli Art Students League of New Yorkissa.

1890-luvun alussa Seton matkusti Pariisiin opiskelemaan taidetta. Siellä hän teki tutkimuksia ensimmäistä kirjaansa The Art Anatomy of Animals varten. Kirja julkaistiin sittemmin Englannissa, missä hän tapasi Mark Twainin ensimmäisen kerran. Setonin maalaus "Nukkuva susi" oli esillä Pariisin Salongissa 1891.

Näihin aikoihin Seton alkoi kärsiä silmävaivoista, johtuen lähinnä työskentelystä huonoissa valaistusoloissa, ja hänelle kerrottiin sokeuden uhkaavan puolessa vuodessa, ellei hän ala säästää silmiään. Seton lähti Ranskasta ja muutti New Mexikoon Fitz-Randolphin maatilalle metsästämään susia. Siellä hän kirjoitti ampumastaan "Lobo"-sudesta tarinan, joka ensin julkaistiin Scribner's Magazinessa ja sitten muiden tarinoiden kanssa teoksessa Wild animals I have known. Setonista tuli kuuluisa kirjailija, luennoitsija, taiteilija ja luonnonsuojelija. Hän oli tunnettu sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Seton kirjoitti elämänsä aikana arviolta kymmenentuhatta tieteellistä ja kansantajuista artikkelia. Hän saavutti humanististen tieteiden maisterin arvon Springfield Collegessa Manitobassa. Hänet valittiin Manitoban viralliseksi luonnontieteilijäksi (Official Naturalist to the Government for Manitoba) ja hän piti titteliä kuolemaansa saakka.

Seton avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1896 Grace Gallatinin kanssa. Gallatin oli naisasialiikkeen aktiivi ja naiskirjailijoiden kerhon perustaja. Heidän ainoa lapsensa, tytär Ann, syntyi 1904 ja kuoli 1990. Ann otti taiteilijanimekseen Anya Seton, ja kirjoitti useita suosittuja historiallisia romaaneja. Vuonna 1934 Seton ja Grace erosivat. Grace Gallatin kuoli 1959.

Eränkävijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1902 julkaistiin Ladies Home Journalissa ensimmäinen Eränkävijätarina (Woodcraft), josta alkoi Eränkävijäliike (Woodcraft Movement). Vuonna 1903 Seton julkaisi kenties kuuluisimman kirjansa Kaksi partiopoikaa (Two Little Savages). Vuonna 1906 tarinat koottiin kirjaksi The Birch Bark Roll (Tuohirulla). Vieraillessaan Englannissa 1906 Seton tapasi Robert Baden-Powellin, joka kiinnostui Eränkävijöistä ja kehitteli sittemmin Setonin ideoiden pohjalta Partioliikkeen.

Partioliikkeen perustajia: Seton (vas.), Baden-Powell (istumassa) ja Dan Beard (oik.)

Vuonna 1907 Seton suoritti Edward Preblen kanssa itse kustantamansa 3 200 kilometrin mittaisen kanoottiretken Kanadan pohjoisosissa. Vaikka Seton ei ollut tutkimusmatkailija ja käytti karttojen laatimisen apuna vain kompassia, hänen laatimansa kartat olivat käytössä vielä 1950-luvulla, ja niitä pidetään yhä hyvin tarkkoina.

Vuonna 1910 Seton toimi puheenjohtajana Amerikan partiopoikaliikkeen perustavassa kokouksessa. Hän kirjoitti ensimmäisen oppaan ja toimi partionjohtajana (Chief Scout) vuosina 1910–1915. Seton vieroksui partioliikkeen sotilaallista puolta eikä partioliike pitänyt Setonin Amerikan alkuasukassympatioista. Ensimmäisen maailmansodan aikana militaristit voittivat ja Seton erosi partioliikkeestä. Hän elvytti Eränkävijät vuonna 1915, ei ainoastaan lastenjärjestönä, vaan kaiken ikäisten yleissivistävänä järjestönä The Woodcraft League of America (myöhemmin Woodcraft Indians), jonka toimintaan voivat osallistua myös tytöt.

Elämän ehtoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seton jatkoi Eränkävijöiden johtajien leirien järjestämistä tilallaan Greenwichissä aina vuoteen 1930 saakka, jolloin hän muutti Santa Fehen. Vuonna 1931 hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen. Santa Fessä hän rakensi linnan neljäntuhannen hehtaarin tilalleen eläkepäiviään varten ja jatkoi Eränkävijöiden johtajien kouluttamista. Hän kirjoitti useimmat Partiopoikien käsikirjan ensimmäisistä yhdysvaltalaisista painoksista ja oli vastuussa monista partioliikkeen käsitteistä kautta maailman.

Vuonna 1935 Seton avioitui toisen vaimonsa Julia Moses Buttreen (tunnettu myös nimellä Julia Moss Buttree) kanssa El Pasossa Texasissa. Vuonna 1938 he adoptoivat Beulah-nimisen tyttövauvan, myöhemmin nimeltään Dee Seton Barber. Julia oli myös kirjailija. Hän julkaisi ensimmäisen kirjansa Rhythm of the Redman jo ennen avioitumistaan Setonin kanssa. Seton laati teoksen kuvituksen. Julia työskenteli Setonin assistenttina ja sihteerinä ja he esiintyivät yhdessä luennoitsijoina kouluissa, kerhoissa, kirkoissa ja luentosaleissa ympäri Pohjois-Amerikkaa sekä Ranskassa, Englannissa ja Tšekinmaassa.

Eränkävijöiden johtajien leirit jatkuivat Santa Fessä vuoteen 1941 saakka, jolloin toinen maailmansota keskeytti ne. Setonin kuoltua 1946 leiriperinne katkesi. Setonin ruumis poltettiin Albuquerquessa. Vuonna 1960, Setonin 100-vuotispäivänä ja Santa Fen kaupungin 350-vuotispäivänä, sirottelivat Dee ja Anyan poika Seton Cottier hänen tuhkansa lentokoneesta Seton Villagen maille. Julia jatkoi kirjoittamista ja ylläpiti Santa Fen tilaa. Hän myös jatkoi luennointia. Viimeisen luentomatkansa Julia suoritti Audubon Societyn sponsoroimana 1967. Julia kuoli Santa Fessä 1975. Dee Seton Barber kuoli vuonna 2006.

Philmont Scout Ranchilla Cimarronissa New Mexicossa sijaitsee Seton Memorial Library and Museum. Setonin linna Santa Fessä paloi kunnostustöiden yhteydessä vuonna 2005. Kaikeksi onneksi taide-esineet, käsikirjoitukset, kirjat ja muut arvokkaat tavarat oli varastoitu muualle.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T.A. Engström, suomalainen kirjailija ja kääntäjä, on kirjoittanut Setonin elämäkerran. Suomessa kirja on ilmestynyt ainakin Taikajousi -sarjassa nimellä BUFFALO - kohtalon tuuli (Offset Oy, Helsinki 1977)

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi Setonin teoksista on julkaistu ainakin seuraavat kirjat:

  • Villejä eläimiä, suomennos Pentti Eskola, WSOY (1909)
  • Rolf salolla, suomennos I.K. Inha, WSOY (1914)
  • Harmaan karhun elämäntarina, suomennos I.K.Inha, WSOY (1916)
  • Kaksi partiopoikaa, suomennos I.K.Inha, WSOY (1917)
  • Eläinten sankareita (1919)
  • Viirihäntä, suomennos I.K.Inha (1925)
  • Se vanha hopeanharmaa, suomennos I.K.Inha (1926)
  • Villejä eläimiä (1961)
  • Tito, kojootti, Karisto (1971)

Setonin koko tuotanto:

  • Mammals of Manitoba (1886)
  • Birds of Manitoba, Foster (1891)
  • How to Catch Wolves, Oneida Community (1894)
  • Studies in the Art Anatomy of Animals, Macmillan (1896)
  • Wild Animals I Have Known, Scribners (1898)
  • The Trail of the Sandhill Stag, Scribners (1899)
  • Lobo, Rag, and Vixen, Scribners (1899)
  • The Wild Animal Play For Children (musikaali), Doubleday & Curtis (1900)
  • The Biography of a Grizzly, Century (1900)
  • Lobo (The King of Currumpaw) (1900)
  • Ragylug (1900)
  • Lives of the Hunted, Scribners (1901)
  • Twelve Pictures of Wild Animals (kuvateos) Scribners (1901)
  • Krag and Johnny Bear, Scribners (1902)
  • How to Play Indian (1903)
  • Two Little Savages, Doubleday (1903)
  • How to Make a Real Indian Teepee, Curtis (1903)
  • How Boys Can Form a Band of Indians, Curtis (1903)
  • The Red Book (1904)
  • Monarch, The Big Bear of Tallac, Scribners (1904)
  • Woodmyth and Fable, Century (1905)
  • Animal Heroes, Scribners (1905)
  • The Birch Bark Roll of the Woodcraft Indians (1906)
  • The Natural History of the Ten Commandments, Scribners (1907)
  • Fauna of Manitoba, British Assoc. Handbook (1909)
  • Biography of a Silver Fox, Century (1909)
  • Life-Histories of Northern Animals (2 osaa), Scribners (1909)
  • BSA: A Handbook of Woodcraft, Scouting, and Life-craft, Including General Sir Baden-Powell's Scouting for Boys. Doubleday and Page for the Boy Scouts of America (1910)
  • The Forester's Manual, Doubleday (1910)
  • The Arctic Prairies: a Canoe-Journey of 2,000 Miles in Search of the Caribou, Scribners (1911)
  • Rolf In The Woods, Doubleday (omistettu Boy Scouts of America'lle) (1911)
  • The Book of Woodcraft and Indian Lore (1912)
  • The Red Lodge, (kuvateos) (1912)
  • Wild Animals at Home, Doubleday (1913)
  • The Slum Cat, Constable (Lontoo) (1915)
  • Legend of the White Reindeer, Constable (Lontoo) (1915)
  • The Manual of the Woodcraft Indians (1915)
  • Wild Animal Ways, Doubleday (1916)
  • Woodcraft Manual for Girls (1916)
  • The Preacher of Cedar Mountain, Doubleday (1917)
  • Woodcraft Manual for Boys; the Sixteenth Birch Bark Roll by Ernest Thompson Seton, Doubleday, Page & Company (1917)
  • The Woodcraft Manual for Boys; the Seventeenth Birch Bark Roll by Ernest Thompson Seton. Doubleday, Page & Company (1918)
  • The Woodcraft Manual for Girls; the Eighteenth Birch Bark Roll, Doubleday, Page & Company (1918)
  • Sign Talk of the Indians, Doubleday (1918)
  • The Laws and Honors of the Little Lodge of Woodcraft (8 osaa) Cheyenne, Wyoming (1919)
  • The Brownie Wigwam; The Rules of the Brownies. Fun outdoors for boys and girls under 11 years of age. Woodcraft League of America (1921)
  • The Buffalo Wind (1921)
  • Woodland Tales (1921)
  • The Book of Woodcraft (1921)
  • The Book of Woodcraft and Indian Lore, Doubleday, Page & Co. (1922)
  • Bannertail: The Story of A Grey Squirrel, Scribners (1922)
  • Manual of the Brownies; Manual of the Brownies, the Little Lodge of the Woodcraft League of America. (1922)
  • The Ten Commandments in the Animal World, Doubleday (1923)
  • Animals, The Nature Library, Doubleday (1926)
  • Lobo, Rag, and Vixen (The Scribner Series of School Reading), Scribners (1927)
  • Old Silver Grizzly, Hodder (Lontoo) (noin 1927)
  • Raggylug and Other Stories, Hodder (Lontoo) (noin 1927)
  • Chink and Other Stories, Hodder (Lontoo) (noin 1927)
  • Foam The Razorback, Hodder (Lontoo) (noin 1927)
  • Johnny Bear and Other Stories, Hodder (Lontoo) (noin 1927)
  • Lobo and Other Stories, Hodder (Lontoo) (noin 1927)
  • Animals Worth Knowing, The Little Nature Library, Doubleday (1928)
  • Lives of Game Animals (4 osaa), Doubleday (1925-1928)
  • Blazes on The Trail, Little Peegno Press (3 pamflettia) (1928)
  • Krag, The Kootenay Ram and Other Stories, University of London Press (1929)
  • Billy the Dog That Made Good, Hodder (Lontoo) (1930)
  • Cute Coyote and Other Stories, Hodder (Lontoo) (1930)
  • Lobo, Bingo, The Pacing Mustang (1930)
  • Famous Animal Stories (1932)
  • Animals Worth Knowing (1934)
  • Johnny Bear, Lobo and Other Stories, Scribners (1935)
  • The Gospel of the Redman, yhdessä Julia Setonin kanssa, Doubleday (1936)
  • Biography of An Arctic Fox, Appleton-Century (1937)
  • Great Historic Animals, Scribners (1937)
  • Mainly About Wolves, Methuen (Lontoo) (1937)
  • Pictographs of the Old Southwest, Cedar Rapids (1937)
  • Buffalo Wind, (kuvateos) (1938)
  • Trail and Camp-Fire Stories (1940)
  • Trail of an Artist-Naturalist: The Autobiography of Ernest Thompson Seton, Scribners (1940)
  • Santanna, The Hero Dog of France (kuvateos), Phoenix Press (1945)
  • The Best of Ernest Thompson Seton (1949)
  • Ernest Thompson Seton's America; Selections of the writings of the artist-naturalist. New York: Devin-Adair Co. (1954)
  • Animal Tracks and Hunter Signs (1958)
  • The Gospel of the Redman yhdessä Julia M. Setonin kanssa, Seton Village (1958)
  • The Worlds of Ernest Thompson Seton. New York: Knopf. (1976)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]