Jani Uhlenius
Sivulta puuttuu 
Jani Uhlenius (s. 28. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen muusikko. Hän on toiminut muun muassa sanoittajana, säveltäjänä, sovittajana, laulajana, sessiomuusikkona ja kosketinsoittajana. Uhlenius teki ensimmäisen keikkansa 10-vuotiaana isänsä kanssa. Hän opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa, mutta keskeytti opintonsa vuonna 1964 ryhtyäkseen ammattimuusikoksi.
Uhlenius on soittanut 1960-luvulla muun muassa Onni Gideonin, Kullervo Linnan sekä Juhani Korjuksen ja Seija Simolan orkestereissa. Hänellä oli myös oma ravintolayhtye, jonka laulusolistina toimi Terttu-Anneli (Uhlenius), myöhemmin Terttu Uhleniuksen nimellä esiintynyt laulaja, Jani Uhleniuksen puoliso vuodesta 1964.
Vuonna 1966 M. A. Numminen ja Jani Uhlenius tapasivat levytyssessiossa (Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa) ja pikku hiljaa alkoi miesten yhteistyö. Vuodet 1969–1977 kaksikko keikkaili ahkerasti kotimaan lisäksi Ruotsissa sekä muissa Pohjoismaissa. Ensimmäiset keikat Saksaan tapahtuivat 1970-luvun alkupuolella.
Jani Uhlenius valittiin vuonna 1977 Uudenmaan läänin läänintaiteilijaksi. Keikat M. A. Nummisen kanssa jatkuivat uusrahvaanomaisen orkesterin kapellimestarina ja pianistina. Hän toimi musiikillisena johtajana ja harmonikansoittajana myös suositussa laulu- ja soitinyhtye Songilossa (Aarre Elo, Heikki Kahila, Apeli Halinen, Jukka Virtanen ja Jani Uhlenius).
Jani Uhlenius saavutti jo 1970-luvulla jalansijaa myös levytyskapellimestarina sekä televisio-ohjelmien kapellimestari-muusikkona. Uhlenius toimi pitkään TV1:n suositun aamuohjelman Kukkokiekuu pianistina, kapellimestarina ja musiikkitoimittajana.
Uhlenius on tehnyt teatterimusiikkia muun muassa Svenska teaterniin, Suomen Kansallisteatteriin, Helsingin kaupunginteatteriin, Oulun kaupunginteatteriin, Järvenpään teatteriin, Keski-Uudenmaan Teatteriin (KUT) sekä Tanssiteatteri Raatikolle. Niin ikään hänen musiikkiaan on käyttäneet Radioteatteri, Radioteatern, MTV:n teatteri ja Televisioteatteri. Mikko Niskasen ohjaamassa Kalle Päätalo -elokuvassa Elämän vonkamies on Uhleniuksen säveltämä musiikki. Hänen iskelmänsä Pilvet karkaa – niin minäkin (san. Jarkko Laine) on Aki Kaurismäen elokuvan Kauas pilvet karkaavat eräänlainen tunnussävel.
Jani Uhlenius on Suomen Työväen Musiikkiliiton puheenjohtaja vuodesta 1993. Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n puheenjohtajana hän toimi 2002–2007, Teoston puheenjohtajana 2006–2008. Niin ikään hän on ollut muun muassa valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtaja sekä Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvoston jäsen. Hänet tunnetaan myös kirjoittajana. Hän on kirjoittanut kirjan Säestäjä (1977, Tammi), toiminut Musa.fi -lehden päätoimittajana ja kolumnistina muun muassa Uutispäivä Demarissa, Nykypäivässä, Keski-Uusimaassa ja Valkeakosken Sanomissa.
Mamman lellipoika ja harmonikkamestari -ohjelmalla Uhlenius on yhdessä näyttelijä Valtteri Tuomisen kanssa elvyttänyt suomalaista iltama- ja kuplettiperinnettä esiintymällä muun muassa Suomen Kansallisteatterin lavaklubilla ja KOM-teatterin ravintolassa. Jani Uhlenius on toiminut vuodesta 2010 Uuden suomalaisen tango-orkesterin kapellimestarina. Ensiesiintyminen oli Tampereen Maailmatangofertivaalilla syyskuussa 2010, orkesterin solisteina Pelle Miljoona, Tuomari Nurmio ja M.A.Numminen.
Vuonna 2010 Uhlenius palkittiin Pro Finlandia -kunniamerkillä.[1]
Diskografia [muokkaa]
- Jani Uhlenius hauskimmillaan (2005)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pro Finlandia -mitali kahdelletoista taiteilijalle Turun Sanomat. 30.11.2010. Viitattu 3.8.2011.
