Kaurapuuro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lautasellinen kaurapuuroa.

Kaurapuuro on puuro, jota nautitaan yleensä aamiaiseksi. Sitä syödään etenkin Pohjoismaissa, Baltiassa, Venäjällä, Skotlannissa ja Irlannissa. Puuro on mielletty ainakin Venäjällä alkuperältään skotlantilaiseksi.[1]

Puuro keitetään höyrytetyistä kaurahiutaleista joko maitoon tai veteen. Puuron lisukkeena voidaan tarjota maitoa, marjoja, voisilmä, sokeria, Irlannissa perinteisesti myös siirappia, tai Skotlannissa jopa viskiälähde?.

Puurosta tulee maittavinta kun se haudutetaan hitaasti miedolla lämmöllä. Jos puuroa hämmennetään voimakkaasti keittämisen aikana, sen tärkkelykset muodostavat pitkiä ketjuja (sama ilmiö kuin taikinan sitko) ja puurosta tulee venyvää liisteriä.

Kaurapuuro on tunnettu terveysvaikutuksistaan, sillä sen perusraaka-aineessa kaurassa on runsaasti hyvälaatuista rasvaa ja kuituja. Kaurapuurolla on myös kolesterolia alentava vaikutus kauran sisältämän beetaglukaanin takia. Yhdessä kaurapuuroannoksessa on noin kolmasosa suositellusta beetaglukaanitarpeesta.[2]

Veteen tehdyn kaurapuuron energiasisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaurapuuron energiaravintoaineet 100 grammaa kaurapuuroa kohden:

Ravintoaine Määrä
Energiaa 197 kJ (47 kcal)
Hiilihydraatteja 7,2 g
Proteiinia 1,8 g
Rasvaa 0,9 g

Lähde: [3]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1990-luvun lopulla kauppoihin tulivat pikapuuropussit, joissa on kerta-annos kaurahiutaleita, sokeria ja makuaineita kuten kuivattua hedelmää. Näillä haluttiin nostaa puuro kilpailemaan helppoudessa aamiaismurojen kanssa.
  • 2000-luvun alussa tulivat nk. terveyspuurohiutaleet, joissa on kauraleseitä ravintokuitujen saannin lisäämiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.