Guria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
გურიის მხარე
Guriis mkhare
Guria in Georgia (Georgian view).svg
Sijainti
Valtio Georgia
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Ozurgeti
Pinta-ala 2 033 km²
Väkiluku (2007) 139 000

Guria (georg. გურია) on hallintoalue (mkhare) Georgian länsiosassa Mustanmeren rannalla. Alueella on noin 139 000 asukasta (2007) ja sen pinta-ala on 2033 neliökilometriä.[1] Gurian pääkaupunki on Ozurgeti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikannimi "Guria" esiintyy ensimmäisen kerran noin vuonna 800 laaditussa Pseudo-Džuanšerin kronikassa.[2] Erään teorian mukaan nimi on peräisin sutta tarkoittavasta juuresta, ja se on mahdollisesti samaa alkuperää kuin itse Georgian nimi.[3] Toisen selityksen mukaan nimi olisi peräisin mingrelin sydäntä tarkoittavasta sanasta guri, sillä alue sijaitsee Georgian sydämessä.

Guriasta tuli noin vuonna 1352 Vardanisdze- ja Dadiani-sukujen läänitys, ja vuoden 1463 jälkeen se erosi Georgian kuningaskunnasta itsenäiseksi ruhtinaskunnaksi, jota hallitsi edellisten sukujen Gurieli-nimellä tunnettu haara. Ruhtinaskunta käsitti nykyisen Gurian alueen ja suuren osan Adžariasta, mukaan lukien Batumin kaupungin. Myöhemmin se kutistui ja kärsi tuhoa jouduttuaan konflikteihin osmanien valtakunnan kanssa. 19. kesäkuuta 1810 Mamia V Gurieli:n kanssa solmitun sopimuksen mukaan alueelle perustettiin Venäjän protektoraatti. Vuonna 1829, Gurian viimeisen prinssin Davit Gurielin hallituskauden aikana, Venäjä liitti ruhtinaskunnan itseensä.[4]

Alueella oli kansannousuja Venäjää vastaan vuosina 1819 ja 1841. Vuonna 1840 Guriasta tehtiin maakunta (ujezd) ja sen nimeksi annettiin Ozurgeti alueen tärkeimpiin kuuluvan kaupungin mukaan. Vuonna 1846 se liitettiin uuteen Kutaisin kuvernementtiin. Vuoteen 1904 mennessä väkiluku oli noussut hieman alle sataan tuhanteen noin 532 000 eekkerin alueella vuoria ja soisia laaksoja, joita peittivät maissipellot, viinitarhat ja teeplantaasit. Guria oli yksi Georgian etnisesti homogeenisimmista alueista, ja lähes koko väestö koostui talonpojista ja vähäaatelista. Lukutaitoaste oli korkea ja taloudellinen tilanne suhteellisen hyvä. Talonpoikien protestiliike, joka sai alkunsa vuonna 1902 ja huipentui avoimeen kansannousuun hallitusta vastaan vuoden 1905 vallankumouksen aikana, oli eräs tehokkaimmista ja järjestäytyneimmistä talonpoikaisliikkeistä koko keisarikunnassa. Talonpoikien hallinto, niin kutsuttu Gurian tasavalta, selviytyi vuoteen 1906 saakka kunnes kasakkojen rangaistusretkikunta tuhosi sen ja hävitti Guriaa.[5]

Alue oli Georgian sosiaalidemokraattisen puolueen merkittävä kannatusalue. Puolue hallitsi Georgian demokraattista tasavaltaa vuosina 1918–1921. Guriassa oli sissivastarintaa puna-armeijan hyökkäyksen jälkeen perustettua neuvostohallintoa vastaan 1920-luvun alussa. Neuvostoaikana Guria oli maatalousaluetta, ja se jaettiin kolmeen piirikuntaan. Vuonna 1995 Georgian hallitus perusti Gurian hallintoalueen (mkhare) ja palautti historiallisen provinssin nimen uudelleen käyttöön.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guria sijaitsee Mustanmeren rannikolla. Se rajautuu Samegrelo ja Zemo Svanetiin pohjoisessa, Imeretiin koillisessa, Samtskhe-Džavakhetiin kaakossa ja Adžariaan etelässä. Alueen pinta-ala on noin 2 033 neliökilometriä. Guria jaetaan kolmeen piirikuntaan:[1]

Piirikunta Väkiluku Pinta-ala
Lantškhuti 38 800 533 km²
Ozurgeti 77 400 675 km²
Tšokhatauri 22 800 824 km²

Tunnettuja gurialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Georgia: Administrative units GeoHive. Viitattu 11. elokuuta 2008.
  2. Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 427. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
  3. Elguja Khintibidze: A New Theory on the Etymology of the Designations of the Georgians Viitattu 11. elokuuta 2008.
  4. Yust, Walter: The Encyclopaedia Britannica - A new survey of universal knowledge. Volume 14, s. 6. Encyclopaedia Britannica, 1952.
  5. Stephen F. Jones: Socialism in Georgian Colors: The European Road to Social Democracy, 1883-1917, s. 131–2. Harvard University Press, 2005. ISBN 0674019024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]