Nodar Dumbadze

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nodar Dumbadze (georg. ნოდარ დუმბაძე, 14. heinäkuuta 19284. syyskuuta 1984) oli yksi 1900-luvun loppupuolen suosituimmista georgialaisista kirjailijoista.

Dumbadze syntyi Tbilisissä, ja valmistui Tbilisin valtionyliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1950. Samana vuonna hänen ensimmäiset runonsa ja humoristiset tarinansa julkaistiin Georgian lehdistössä. Hän toimitti satiirista Niangi-lehteä vuodesta 1967 vuoteen 1972, jolloin hänestä tuli Georgian kirjailijaliiton sihteeri ja Neuvostokirjailijoiden liiton puhemiehistön jäsen. Hän tuli tunnetuksi erityisesti romaaneistaan Me, bebia, Ilik'o da Ilarioni (georg. მე, ბებია, ილიკო და ილარიონი, "Minä, isoäiti, Iliko ja Ilarioni") vuodelta 1960, Me vkhedav mzes (georg. მე ვხედავ მზეს, "Voin nähdä auringon") vuodelta 1962, Mziani ghame (georg. მზიანი ღამე, "Aurinkoinen yö") vuodelta 1967, Nu gešinia, deda! (georg. ნუ გეშინია, დედა!, "Älä pelkää, äiti!") vuodelta 1971, Tetri bairaghebi (georg. თეთრი ბაირაღები, "Valkoiset liput") vuodelta 1973 ja Maradisobis k'anoni (georg. მარადისობის კანონი, "Ikuisuuden laki") vuodelta 1978. Hänen teostensa huomattavia piirteitä ovat proosan yksinkertaisuus ja lyyrisyys, huumori sekä melankoliaan yhdistyvä optimismi.

Dumbadzelle myönnettiin Šota Rustavelin valtionpalkinto vuonna 1975 ja Leninin palkinto vuonna 1980. Suurin osa hänen tärkeimmistä töistään on dramatisoitu ja/tai elokuvattu. Hän kuoli Tbilisissä, ja hänet haudattiin perustamaansa "Mziuri"-lastenkaupunkiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Nodar Dumbadze