Harrastus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shakinpelaajia Kiovassa.

Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastamisen motiivina on nautinto ja kiinnostus aiheeseen, ei rahallinen palkkio. Tyypillisiä harrastuksia ovat esimerkiksi keräily, nikkarointi, askartelu, urheilu, musiikki ja lukeminen. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen tiedon, taidon tai kokemuksen hankkimiseen ja karttumiseen. Päämääränä on kuitenkin itsensä toteuttaminen.

Asiat, jotka ovat toisille harrastuksia, ovat toisille työtä: ammattilaispelaaja voi nauttia ruuanlaitosta harrastuksena, kun ammattilaiskokki taas voi pitää pelaamisesta harrastuksena. Yleisesti ottaen ihmistä, joka tekee jotain huvin eikä palkan vuoksi kutsutaan amatööriksi tai harrastelijaksi erotuksena ammattilaisesta. Sana amateur (lat. amator, rakastaja) voitaisiinkin kääntää asianrakastajaksi. Joillakin kuitenkin harrastus ja työ ovat yhdessä, ja he ovat täysin tyytyväisiä tilanteeseen.

Monissa harrastuksissa tärkeä piirre on yhteisöllisyys – yhteisen harrastuksen kautta syntyy tiivis yhteisö, jonka jäsenet usein jakavat tietoa ja auttavat toisiaan hyvin epäitsekkäästi.

Tärkeä määritelmä harrastuksen ja ammatin välillä on ehkäpä se, miten helppo sillä on tienata elantonsa. Harva voi elää postimerkkien keräilyllä, mutta kuitenkin monet ihmiset pitävät siitä. Siksi se katsotaan yleisesti harrastukseksi.

Tähtitieteen harrastajat tekevät usein merkittäviä havaintoja ja ovat näin avuksi ammattilaisille. Ei ole täysin epätavallista harrastelijatähtitieteilijälle havaita uutta taivaankappaletta tai tapahtumaa avaruudessa. Joillakin muillakin luonnontieteiden aloilla harrastajahavainnot ovat tärkeitä (muun muassa biologian monilla osa-alueilla). Humanistisista tieteenaloista arkeologia on varsin suosittu harrastuskohde. Myös historian eri osa-alueet ovat monien harrasteina (sukututkimus, numismatiikka).

Avoimen lähdekoodin projekteihin osallistuminen on pääasiassa harrastustyötä, vaikka kaupallisen kehitystyön osuus on kasvanut yritysmaailman kiinnostuttua avoimen lähdekoodin kehitysmallista. Kuitenkin esimerkiksi opiskelijan harrastuksena alkanut Gnu/Linux-käyttöjärjestelmä ja monet muut sovellukset ovat varteenotettavia kilpailijoita kaupallisille tuotteille. Sukua avoimen lähdekoodin projekteihin osallistumiselle on myös esimerkiksi Wikipedian toimittamiseen osallistuminen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]