Botuliini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rakennekuva botuliinista.

Botuliini on Clostridium botulinum -bakteerin erittämä hermomyrkky.[1] Botuliini on yksi voimakkaimmista tunnetuista myrkyistä.[1] Se on 15 000 kertaa niin voimakas kuin kosketuksesta tarttuva VX-kaasu ja 100 000 kertaa niin voimakas kuin hengittämällä tarttuva GB-kaasu sariini. Myrkyllisyydestään huolimatta sitä käytetään erittäin pieninä määrinä kosmetiikkateollisuudessa sekä hoitamaan kivuliaita lihaskouristuksia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin ruokamyrkky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botuliinia uskotaan kutsutun tappavaksi häränvereksi Fryygian kuningas Midakseen 720 eaa., Egyptin faarao Psammetik III:een 525 eaa. ja ateenalaiseen sotapäällikkö Themistokleeseen 527 eaa.460 eaa. liittyen. Sitä uskotaan käytetyn jo antiikissa myrkkynä. Intialaisen Sanaqin myrkkykirjassa neuvotaan valmistusohjeeksi, että lampaansuoli täytetään mustan härän vasemmasta kaulavaltimosta otetulla verellä ja suoli suljetaan (ilmatiiviisti), minkä jälkeen se kuivataan varjossa, minkä jälkeen kuivunut sisältö jauhetaan hienoksi jauheeksi. Ohjeen mukaan ravintoon lisättynä jauhe tappaa kolmen päivän kuluessa.

Valistusajan makkaramyrkky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa botuliinin havaitsi 1793 lääkäri Justinus Kerner, joka totesi 15 ihmisen kuolleen nautittuaan Klein-Enzhofissa hapantunutta, runsasveristä, sian mahalaukkuun tehtyä makkaraa. Vuonna 1815 hän tutki epämääräisistä vatsaoireista kärsineen potilaan, joka näki kaiken kahtena ja jolla oli lisäksi nielemisvaikeuksia sekä käheä ääni. Hän nimesi oireet aiheuttaneen myrkyn makkaramyrkyksi, sittemmin rasvamyrkyksi. Kerner kirjoitti aiheesta kaksi kirjaa, jotka julkaistiin 1820 ja 1822. Jälkimmäisessä kirjassa on kuvauksia myrkkykokeista, jotka oli toteutettu tarjoamalla kissoille, kaniineille ja useille linnuille pilaantuneista makkaroista valmistettuja nesteuutteita. Hän oli myös itse nauttinut uutteita ja havainnut väsymystä, kireyttä silmäluomissa sekä kurkun kuivumista.

Pilaantuneesta makkarasta aiheutunut tauti sai myöhemmin nimen botulismi latinankielisen sanan botulus (suoli, makkara) mukaan. Taudilla on myös harvemmin käytetty nimi allantiasis, joka johtuu kreikan kielen sanasta allas (makkara). Suomessa botulismista on käytetty nimitystä lihamyrkytys. Tieteellisesti botulismin ratkaisi Emilie Pierre Marie van Ermengem 1895 löytämällä sen aiheuttavan bakteerin, jonka hän nimesi Bacillus botuliniumiksi (suolibakteeri). Myöhemmin suolibakteerin nimeksi tuli Clostridium Bacillus, kierrebakteeri.[2] Vuotta myöhemmin hän totesi sen myös erittävän myrkkyä, jonka hän 1897 totesi tuhoutuvan, mikäli sitä lämmitetään 80 °C lämpötilassa puolen tunnin ajan. Myrkkyä alettiin kutsua nimellä botulinustoksiini ja myöhemmin botulinumtoksiini, lyhyemmin botuliiniksi.

Botuliinityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botuliinia on useaa tyyppiä. Burke havaitsi 1919 A- ja B-tyypin toksiinit, minkä jälkeen on todettu lisäksi C-, D-, E-, F- ja G-tyypin botuliini. A-tyypin botuliinia käytetään kosmetiikassa paikallisesti mm. kenokaulan ja luomikouristusten hoitoon. Sitä on eristetty puhtaana ja kiteytettynä, jolloin sitä voidaan annostella lääkkeenä. A-tyypin botuliini vaikuttaa ihmisiin, koiriin ja kanoihin. A-tyypin botuliinia on myös maaperässä. A-tyypin botuliinin kemiallinen kaava on C6760H10447N1743O2010S32 ja CAS-numero 93384-43-1.

B-tyypin botuliini vaikuttaa ihmiseen ja sitä on myös maaperässä. B-tyypin botuliinin CAS-numero on 93384-43-2. C-tyypin botuliini vaikuttaa joihinkin nisäkkäisiin sekä lintuihin.[3] D-tyypin botuliini vaikuttaa nautoihin, hevosiin sekä vuohiin. E-tyypin botuliini puolestaan vaikuttaa ihmiseen ja hevosiin. Sitä esiintyy kaloissa. F-tyypin botuliini voi aiheuttaa suolistobotulismia. Sen sijaan G-tyypin botuliinia ei ole havaittu ruokamyrkkynä.

Koirat ovat vastustuskykyisiä monille botuliineille ja kissat ovat hyvin vastustuskykyisiä kaikille sen muodoille. Luonnossa elävinä eläiminä niille saattaa kehittyä vastustuskyky ravinnon vuoksi. Sen sijaan esikäsiteltyä ravintoa nauttiville, tarhoissa tai kodeissa eläville tämä vastustuskyky voi jäädä kehittymättä. Rokottaminen on mahdollista.

Clostridium botulinum -bakteeri tuottaa itiöitä, jotka sisältävät pieniä määriä botuliinia. Näitä bakteereja on kaikkialla.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat vuonna 2013 kertoneet löytäneensä uuden tyyppisen botuliinibakteerin, jonka tuottamalle myrkylle ei ole vastamyrkkyä. Bakteerilajikkeen geenirakennetta ei julkaista ennen kuin vastamyrkky on kehitetty.[4][5]

Myrkkyvaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Botulismi

Botuliini kulkeutuu ihmiseen hengityksen tai ravinnon mukana. Botuliini imeytyy suolistossa hitaasti elimistöön. Hermomyrkkynä botuliini lamaannuttaa ihmisen lihaksiston ja liian suurina määrinä keuhkojen toiminta lakkaa tai sydän pysähtyy. Botuliini poistuu elimistöstä hitaasti, yleensä 2-3 kuukaudessa, mutta joskus se voi viedä jopa vuosia.

Botuliinia on mahdollista käyttää biologisena aseena.[2]

Hyötykäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botuliinia käytetään myös kosmeettisissa tarkoituksissa. Botuliinipistoksilla voidaan esimerkiksi kasvojen ryppyjä aiheuttavat lihakset lamauttaa kuukausiksi, ja näin edesauttaa ryppyjen tasaantumista kasvoilta. Plastiikkakirurgit käyttävät yleisesti botoksiinipistoksia ryppyjen hoidossa, erityisesti otsan alueella.

Botuliinilla voidaan myös hoitaa neurologisia sairauksia, kuten tahatonta lihasten nykimistä, silmien räpsytystä ja erilaisia pakkoliikehdintäoireita. Hoito perustuu liikehdinnän aiheuttavan lihaksen lamaannuttamiseen määräajaksi. Hoito annetaan pistoksena, joka on uusittava määrävälein.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 161. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
  2. a b Robin Clarke: Kuolemmeko kaikki
  3. http://wildlife1.usask.ca/wildlife_health_topics/botulism/botulismc.php
  4. Kalevi Rantanen, Tieteen maailmasta, Myrkky vaikka vastamyrkkyä, Tekniikan maailma 1/2014 si. 55
  5. A Novel Strain of Clostridium botulinum That Produces Type B and Type H Botulinum Toxins, Journal of Infectious Diseases

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]