Pallea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pallea

Pallea (lat. diaphragma) kuuluu sisäänhengityslihaksiin. Se muodostaa kraniaalisesti kuperan seinämän rinta- ja vatsaontelon väliin. Pallea puuttuu kuitenkin kokonaan linnuilta, joilla rinta- ja vatsaontelo ovat samaa tilaa. [1]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pallea on hyvin ohut lihas, joka koostuu suurimmaksi osaksi jänteistä. Pallean lihaksinen reunaosa voidaan jakaa kolmeen osaan kiinnittymisen perusteella: pallean lannenikamaosa (pars lumbalis diaphragmatis) kiinnittyy kraniaalisiin lannenikamiin, pallean kylkiluuosa (pars costalis diaphragmatis) kiinnittyy kaudaalisiin kylkiluihin ja pallean rintalastaosa (pars sternalis diaphragmatis) kiinnittyy rintalastan vartaloon ja miekkalisäkkeeseen. Nämä kaikki kolme osaa kiinnittyvät myös pallean jänteiseen keskusosaan (centrum tendineum).

Pallean läpi kulkeville rakenteille on omat aukkonsa palleassa. Palleapilarit muodostavat pallean lannenikamaosaan aortta-aukon (hiatus aorticus), josta kulkevat aortta, vena azygos ja rintatiehyt. Oikea palleapilari muodostaa ruokatorviaukon (hiatus oesophagus), josta kulkevat ruokatorvi sekä kiertäjähermon etu- ja takarunko. Pallean jänteisessä keskiosassa on aukko (foramen venae cavae) alaonttolaskimolle, joka on kiinnittyneenä tiiviisti aukon reunoihin. Tämä kiinnittyminen aiheuttaa sen, että pallean kupu pääsee liikkumaan suhteellisen vähän sisään- ja uloshengityksen aikana. Tilannetta, jossa mahalaukku työntyy vatsaontelosta rintaontelon puolelle jostakin edellä mainituista aukoista, sanotaan palleatyräksi.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pallean supistuessa pallea laskeutuu siten, että rintaontelon tilavuus kasvaa alaspäin. Lisäksi sisäänhengityksessä toimivat uloimmat kylkivälilihakset, joiden supistuessa rintaontelo kasvaa sivuille ja eteen. Uloshengitys on useimmiten passiivista, koska rintaontelon tilavuus pienenee automaattisesti, kun uloimpien kylkivälilihaksien ja pallean supistus päättyy.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sjastaad, Hove, Sand: "Physiology of Domestic Animals", s. 421
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.