Ralli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mottoriurheilun lajia. Ralli voi viitata myös tietynlaiseen kansanmusiikkiin.
Jari-Matti Latvala, Suomen rallin 2010 voittaja, ajamassa Focustaan Muuramen testierikoiskokeella.

Ralli on moottoriurheilulaji, jossa kilpailuvälineinä toimivat tavallisiin tuotantoautoihin pohjautuvat autot. Teknisesti rallikilpa-autot ovat kuitenkin hyvin kaukana tavallisesta autosta. Rallikilpailut käydään useimmiten etappikilpailuina yleisillä teillä, johon kuuluu sekä siirtymätaipaleita että suljetuilla teillä käytäviä pikataipaleita eli erikoiskokeita, joiden ajat ratkaisevat lopputulokset.

Rallia voidaan ajaa kaikilla alustoilla kuten asvaltilla, soralla, lumella ja jäällä. Englannin kielen sana rally merkitsi alun perin kokoontumisajoja.

Ralliautojen ryhmäjako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab 96 V4 historiallisten autojen rallissa
Juuso Pykälistön Peugeot 206 Ruotsin rallissa 2003
Ford Escort yksi maailman menestyneimmistä ralliautoista. (Yllä Escort mk2)

WRC / A-ryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: World Rally Car

WRC-autossa (World Rally Championship) lähtökohtana on sarjatuotantoauto, jota on vuoden aikana valmistettu vähintään 25 000 kappaletta. Korin pitää säilyä alkuperäisen näköisenä, vaikka esimerkiksi puskureiden ja siipien vaihtaminen on sallittua. Auton vähimmäispituus on 4 metriä, ja vähimmäispaino 1230 kg. Autoon saa rakentaa nelivedon, vaikka siihen ei olisi sarjatuotantomallina sellaista saatavilla. Moottorilohko pitää olla sarjatuotantomallista, mutta sen saa ahtaa. Maksimitilavuus on 2000 cm³, ja ahtoilman virtausta rajoitetaan 33 mm kuristimella, jolla moottorien tehot jäävät jonkin verran yli 300 hevosvoiman. Vuonna 2011 siirrytään 1600 cm³ turbomoottoreihin ja lisäksi autojen elektroniikkaa, esimerkiksi tasauspyörästöjen lukkojen tietokoneohjausta, karsitaan kulujen vähentämiseksi.

Tällä hetkellä uusien osien luokittelu MM-sarjan autoihin on valmistajien, Citroenin ja Fordin, herrasmiessopimuksen mukaisesti jäissä, jotta resurssit riittäisivät ensi vuoden uusien autojen kehitykseen.

Super 2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Super 2000

Super 2000 -luokka sijoittuu virityssäännöiltään suurin piirtein A- ja N-ryhmän välimaastoon. Auto on nelivetoinen, moottori on kaksilitrainen vapaasti hengittävä ja käyntinopeudeltaan enintään 8500 k/min. Autossa on tehoa noin 280 hevosvoimaa ja vääntöä noin 250 newtonmetriä. Voimansiirto on mekaaninen.

Hinnaltaan Super 2000 -autot ovat huomattavasti WRC-autoja edullisempia. Vuonna 2007 Super 2000 -luokan autoilla ryhdytään kilpailemaan N-ryhmän rinnalla tuotantoautojen maailmanmestaruudesta. Lisäksi SM-sarjassa ryhdytään käyttämään Super 2000 -kalustoa. Vuonna 2011 rallin MM-sarjassa siirrytään S2000-autoihin perustuviin 1600-kuutioisiin, turbomoottorisiin kilpureihin.

N-ryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: N-ryhmä

N-ryhmäluokituksessa täytyy olla vuoden aikana valmistettu vähintään 2 500 samanlaista sarjatuotantohenkilöautoa. Muutoksia sallitaan vähemmän kuin A-ryhmässä. Ahtoilman rajoitin on N-ryhmässä 32 mm. FIA esitteli N-ryhmän vuonna 1982 korvaamaan silloisen numeroluokituksen ryhmä 1:n.

F-ryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: F-ryhmä

F-ryhmä on Suomessa toimiva suosittu luokka kaksivetoisille ja ilman turboa toimiville 1- 2- N- ja A-ryhmiin luokitelluille ralliautoille, joiden FIA:n kansainvälinen luokitus on päättynyt. Näin F-ryhmään tulee koko ajan uutta kalustoa, kun autojen kansainvälinen luokitus on voimassa ainoastaan seitsemän vuotta sen valmistuksen päättymisestä. Erityisessä suosiossa F-ryhmässä ovat perinteisesti olleet Ford Escort MkI&II, Toyota Starlet, Toyota Corolla Coupe GT, Opel Manta, Opel Ascona, Opel Kadett, Opel Astra, Volvo 240, VW Golf I-III sekä BMW E36

B-ryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ford RS200 (B-ryhmän ralliauton sarjatuotantoversio)
Pääartikkeli: B-ryhmä

B-ryhmä on nykyään ralliautoilussa kielletty luokka, joka oli voimassa 1980-luvulla. Luokitukseen tuli valmistaa vuoden aikana vähintään 200 sarjatuotantoautoa, evoluutioversioon 20. Melko väljien autonrakentelusääntöjen johdosta autoista kehittyi liian nopeita, mikä johti vakaviin onnettomuuksiin ja johti luokan kieltämiseen rallissa kauden 1986 jälkeen. Tähän vaikutti erityisesti suomalaisen rallikuljettajan Henri Toivosen ja hänen kartanlukijansa Sergio Creston kuolemiin johtanut traaginen onnettomuus Korsikan MM-osakilpailussa 1986. Huomattavaa on, että vaikka tehokkaiden ja kevyiden B-ryhmän "superautojen" nopeudet olivat näennäisesti huimia, nykyiset WRC-autot ovat huolimatta pienemmästä moottoritehosta erikoiskokeilla nykyisin nopeampia. Suurin syy tähän on alusta- ja rengastekniikan kehittyminen.

Kakkoskuljettaja ja nuotit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ralliauton miehistö eli autokunta koostuu kahdesta henkilöstä: autoa ajavasta kuljettajasta ja kakkoskuljettajasta eli kartanlukijasta. Tarvittaessa myös kartanlukija voi ajaa auton maaliin, tosin tämä on nykypäivänä hyvin harvinaista. Aikaisemmin, kun rallikilpailut käytiin pääasiassa paikasta toiseen kulkevilla yleisillä teillä, kartanlukija luki kirjaimellisesti karttaa. Nykyään kartanlukijan asema on muuttunut merkittävästi. Hänen tehtävänsä on lukea nuottivihkoon kirjoitetut nuotit oikeassa rytmissä erikoiskokeen edetessä. Hän myös huolehtii autokunnan oikea-aikaisesta saapumisesta aikatarkastusasemille sekä tähän liittyvistä asiakirjoista. Ralleja voi myös nuotittaa vaikkei osallistuisi kisaan. Tällöin nuotit tehdään varastoon tulevaisuutta varten.

Pääsääntöisesti rallin erikoiskokeet saa nuotittaa. Tämä on käytäntö esimerkiksi SM- ja MM-sarjoissa. Nuotit ovat kuljettajakohtaisesti tyyliltään vaihtelevia ajo-ohjeita, jotka sisältävät sanoja ja numeroita. Yksittäisen nuotin tarkoitus on ilmaista esimerkiksi tietyn mutkan muoto, sen etäisyys jo ajetusta mutkasta sekä mahdollisia erityispiirteitä. Esimerkiksi 200 metrin päässä oleva lähes täyskaasulla ajettava, urainen, ja sisämutkaan piiloutuneita kiviä sisältävä mutka voisi nuotissa kuulua: 200 oikea täys miinus urat kiviä sisällä. Suurin osa rallikuljettajista käyttää mutkien jyrkkyydestä sanallista asteikkoa, joka perinteisesti etenee loivimmasta jyrkimpään seuraavasti: täys (kaasu pohjassa ajettava), eri, nopee, koo (90 asteen mutka) ja serpo (neulansilmämutka). Jyrkkyyksiä voidaan tarkentaa lisäämällä perään plussia tai miinuksia (eri plus=hieman eriä nopeampi). Tunnetuimpia numeropohjaisten jyrkkyyksien käyttäjiä ovat suomalaisista Jari-Matti Latvala ja Kimi Räikkönen. Ulkomaalaisista edesmennyt skotti Colin McRae käytti jyrkkyyksistä numeroasteikkoa, hänen tapauksessaan 1-6, joista 6 oli loivin. Mutkien erityispiireistä mainitaan yleensä läheisyydessä olevat kivet, puut, paalit tai muut esteet sekä urat, lika ja mutkan kaltevuus. Hyppyihin liittyy tavanomaisesti nuotti "sido", joka tarkoittaa lyhyttä jarrutusta ennen ilmalentoa. Hypyille ja nypyille ajamiseen on nuotissa usein myös ohjeita ajolinjasta (keskeltä, oikea laita yms.). Persoonallisia lisäyksiä nuotteihin ovat kuljettajan itselleen suunnittelemat ilmaisut halutusta toimintamallista tyyliin Toni Gardemeisterin "usko" ja Mikko Hirvosen "mene ja käännä".

Nuotituksessa autokunta ajaa erikoiskokeet kilpailun ulkopuolella läpi käyttäen alhaisia, rajoitusten mukaisia nopeuksia. Kuljettaja sanelee ajamisen ohessa mieleisensä nuotit, joilla hän pyrkii mahdollisimman tarkalla, mutta yksinkertaisella tavalla kuvaamaan reitin kulkua. Kartturi kirjaa nuotit ylös. Nuotituksen toisella ajokerralla kartturi lukee nuotit kuljettajalle, joka sanelee niihin haluamansa korjaukset. Nuotteja korjataan myös kisan aikana, mikäli siihen on tarvetta. Jos käytössä on ns. etuauto, tekee sen miehistö täsmäkorjaukset ja -lisäykset kilpakuljettajan nuotteihin juuri ennen erikoiskokeen alkua. Kuljettajat käyttävät tavallisesti vanhoja nuottejaan pohjana vuodesta toiseen, mikäli mahdollista. Esimerkiksi auton vaihtuminen erilaiseen tai muu vastaava poikkeavuus aikaisemmasta ajosta saattaa johtaa täysin uusien nuottien tekemiseen.

Kilpailuja, joissa nuottien käyttö on kielletty, kutsutaan yleisesti pimeiksi. Tällaisen kilpailun reittiin ei tavallisesti saa käydä muutenkaan tutustumassa.

Huolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ralliin kuuluu myös erikoiskokeiden välissä suoritettavat huollot, jotka suoritetaan niille määrätyillä paikoilla esimerkiksi isoilla piha-alueilla. Huollon aikana on mahdollista säätää autoa ja korjata erikoiskokeiden aikana tulleita mahdollisia vaurioita. Yleensä tämän hoitaa varikkohenkilökunta, johin kuuluu mekaanikkoja ja muita huoltoon osallistuvia henkilöitä, esimerkiksi insinöörejä (yleisimmin korkeammilla tasoilla kuten MM-sarjassa).

Kilpailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rallissa on kilpailtu virallisesti vuodesta 1973 lähtien ensin vain autonvalmistajien mestaruudesta ja vuodesta 1979 lähtien myös kuljettajien maailmanmestaruudesta. Rallin MM-sarja koostuu lukuisista eri puolilla maailmaa ajettavista etappikilpailuista. Rallin SM-sarjaa on ajettu vuodesta 1959 lähtien. Hieman poikkeavia rallikilpailuja ovat maastorallit kuten Pariisi–Dakar ja Minskistä Vladivostokiin kulkeva Expedition Trophy.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia ja videoita suomen ralleista ja rallisprinteistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]