Ralli
Wikipedia
Ralli on moottoriurheilulaji, jossa kilpailuvälineinä toimivat tavallisiin tuotantoautoihin pohjautuvat autot. Teknisesti rallikilpa-autot ovat kuitenkin hyvin kaukana tavallisesta autosta. Rallikilpailut käydään useimmiten etappikilpailuina yleisillä teillä, johon kuuluu sekä siirtymätaipaleita että suljetuilla teillä käytäviä pikataipaleita eli erikoiskokeita, joiden ajat ratkaisevat lopputulokset.
Rallia voidaan ajaa kaikilla alustoilla kuten asvaltilla, soralla, lumella ja jäällä. Englannin kielen sana rally merkitsi alunperin kokoontumisajoja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ralliautojen ryhmäjako
[muokkaa] WRC / A-ryhmä
-
Pääartikkeli: World Rally Car
WRC-autossa (World Rally Car) lähtökohtana on sarjatuotantoauto, jota on vuoden aikana valmistettu vähintään 25 000 kappaletta. Korin pitää säilyä alkuperäisen näköisenä, vaikka esimerkiksi puskureiden ja siipien vaihtaminen on sallittua. Auton vähimmäispituus on 4 metriä, ja vähimmäispaino 1230 kg. Autoon saa rakentaa nelivedon, vaikka siihen ei olisi sarjatuotantomallina sellaista saatavilla. Moottorilohko pitää olla sarjatuotantomallista, mutta sen saa ahtaa. Maksimitilavuus on 2000 cm³, ja ahtoilman virtausta rajoitetaan 34mm kuristimella, jolla moottorien tehot jäävät noin 300 hevosvoiman tietämille.
A-ryhmän perusluokituksia on sallittua parannella pienten mallisarjojen lisäluokituksilla, kuten esimerkiksi puoliautomaattivaihteisto, jarrut, aerodynaamiset parannukset ja alustan muutokset.
[muokkaa] Super 2000
-
Pääartikkeli: Super 2000
Super 2000 -luokka sijoittuu virityssäännöiltään suurin piirtein A- ja N-ryhmän välimaastoon. Auto on nelivetoinen, moottori on kaksilitrainen vapaasti hengittävä ja käyntinopeudeltaan enintään 8500 k/min. Autossa on tehoa noin 280 hevosvoimaa ja vääntöä noin 250 newtonmetriä. Voimansiirto on mekaaninen.
Hinnaltaan Super 2000 -autot ovat huomattavasti WRC-autoja edullisempia. Vuonna 2007 Super 2000 -luokan autoilla ryhdytään kilpailemaan N-ryhmän rinnalla tuotantoautojen maailmanmestaruudesta. Lisäksi SM-sarjassa ryhdytään käyttämään Super 2000 -kalustoa. On ennustettu, että Super 2000 -luokan autot korvaisivat MM-sarjassa WRC-autot jossakin vaiheessa.
[muokkaa] N-ryhmä
-
Pääartikkeli: N-ryhmä
N-ryhmäluokituksessa täytyy olla vuoden aikana valmistettu vähintään 2 500 samanlaista sarjatuotantohenkilöautoa. Muutoksia sallitaan vähemmän kuin A-ryhmässä. Ahtoilman rajoitin on N-ryhmässä 32mm. FIA esitteli N-ryhmän vuonna 1982 korvaamaan silloisen numeroluokituksen ryhmä 1:n.
[muokkaa] F-ryhmä
-
Pääartikkeli: F-ryhmä
F-ryhmä on Suomessa toimiva suosittu luokka kaksivetoisille ja ilman turboa toimiville 1- 2- N- ja A-ryhmiin luokitelluille ralliautoille, joiden FIA:n kansainvälinen luokitus on päättynyt. Näin F-ryhmään tulee koko ajan uutta kalustoa, kun autojen kansainvälinen luokitus on voimassa ainoastaan seitsemän vuotta sen valmistuksen päättymisestä. Erityisessä suosiossa F-ryhmässä ovat perinteisesti olleet Ford Escort MkI&II, Toyota Starlet, Toyota Corolla Coupe GT, Opel Manta sekä Opel Ascona.
[muokkaa] B-ryhmä
-
Pääartikkeli: B-ryhmä
B-ryhmä on nykyään ralliautoilussa kielletty luokka, joka oli voimassa 1980-luvulla. Luokitukseen tuli valmistaa vuoden aikana vähintään 200 sarjatuotantoautoa, evoluutioversioon 20. Melko väljien autonrakentelusääntöjen johdosta autoista kehittyi liian nopeita, mikä johti vakaviin onnettomuuksiin ja johti luokan kieltämiseen rallissa kauden 1986 jälkeen. Tähän vaikutti erityisesti suomalaisen rallikuljettajan Henri Toivosen ja hänen kartanlukijansa Sergio Creston kuolemiin johtanut traaginen onnettomuus Korsikan MM-osakilpailussa 1986. Huomattavaa on, että vaikka tehokkaiden ja kevyiden B-ryhmän "superautojen" nopeudet olivat näennäisesti huimia, nykyiset WRC-autot ovat huolimatta pienemmästä moottoritehosta erikoiskokeilla nykyisin nopeampia. Suurin syy tähän on alusta- ja rengastekniikan kehittyminen.
[muokkaa] Kakkoskuljettaja
Ralliauton miehistö koostuu kahdesta henkilöstä: autoa ajavasta kuljettajasta ja kakkoskuljettajasta eli kartanlukijasta. Tarvittaessa myös kartanlukija voi ajaa auton maaliin. Aikaisemmin, kun rallikilpailut käytiin pääasiassa paikasta toiseen kulkevilla yleisillä teillä, luki kartanlukija kirjaimellisesti karttaa. Nykyään kartanlukijan asema on muuttunut merkittävästi.
Korkeimmalla tasolla on mahdollista etukäteen tutustua reittiin ja kuljettajan sekä kartanlukijan tehdä itselleen muistiinpanot reitin kulusta. Kartanlukijan merkintöjä kutsutaan nuoteiksi, joiden tarkoitus on erikoiskokeen aikana luettuna helpottaa kuljettajan toimintaa. Suomessa monet kansalliset kilpailut ja esimerkiksi F-Cup ja nuorten SM-sarja&Lady Cup ajetaan ilman nuotteja. Kilpailuja joissa ennakkotutustuminen on kielletty, kutsutaan yleisesti pimeiksi.
[muokkaa] Huolto
Ralliin kuuluu myös erikoiskokeiden välissä suoritettavat huollot, jotka suoritetaan niille määrätyillä paikoilla esimerkiksi isoilla piha-alueilla. Huollon aikana on mahdollista säätää autoa ja korjata erikoiskokeiden aikana tulleita mahdollisia vaurioita. Yleensä tämän hoitaa varikkohenkilökunta, johin kuuluu mekaanikkoja ja muita huoltoon osallistuvia henkilöitä esimerkiksi insinöörejä (yleisimmin korkeammilla tasoilla kuten MM-sarjassa).
[muokkaa] Kilpailuja
Rallissa on kilpailtu virallisesti vuodesta 1973 lähtien ensin vain autonvalmistajien mestaruudesta ja vuodesta 1979 lähtien myös kuljettajien maailmanmestaruudesta. Rallin MM-sarja koostuu lukuisista eri puolilla maailmaa ajettavista etappikilpailuista. Hieman poikkeavia rallikilpailuja ovat maastorallit kuten Pariisi-Dakar ja Minskistä Vladivostokiin kulkeva Expedition Trophy.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Rallin MM-sarjan viralliset sivut
- Juwra.com - Paljon rallitilastoja, tuloksia yms.
- RallyBase, runsaasti tilastoja
- Uutisia rallimaailmasta
- Kaikki kotimaan rallista
[muokkaa] Kuvia ja videoita suomen ralleista ja rallisprinteistä
- www.kaatovideot.com
- www.rallikuvat.net
- www.kuppinurin.net
- http://user.personal.fi/private/tiiffi/ralli/
- www.ralli.net
- www.motorsportgalleria.com

