Simo Lampinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simo Lampinen
Simo Lampinen ja Triumph vuoden 1965 Monte Carlon rallissa
Simo Lampinen ja Triumph vuoden 1965 Monte Carlon rallissa
Henkilötiedot
Syntynyt22. kesäkuuta 1943 (ikä 80)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
WRC-ura
Kartanlukija(t) John Davenport
Arne Hertz
Silvio Maiga
Sölve Andreasson
Juhani Markkanen
Atso Aho
Fred Gallagher
Entiset tallit Marlboro Lancia
Kilpailuja 35
Maailmanmestaruuksia 0
Voittoja 0
Palkintosijoja 5
Erikoiskoevoittoja 41
MM-pisteitä 0
Ensimmäinen kilpailu Monte Carlo -ralli 1973
Viimeinen kilpailu RAC-ralli 1979
Sijoitus kaudella 1979 (0 p.)

Simo Lampinen (s. 22. kesäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen ralliautoilija.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simo Lampisen isä oli Raine Lampinen ja äiti Doris Lampinen (o.s. Rosenqvist). Raine Lampinen oli yksi Suomen menestyneimmistä moottoripyöräkilpailijoista ja Porvoon Moottorikerhon perustaja. Hänen kilpailu-uransa kesti 34 vuotta. Simon isoisä Emil Lampinen oli myös kilpa-ajaja, ja hän perusti Porvoon Kerkkooseen Karhun suksitehtaan 1901 ja Lampisen suksitehtaan 1922.

Simo Lampinen sairastui 13-vuotiaana polioon, jonka vuoksi hänen oli luovuttava ratamoottoripyöräilijän unelmastaan. Lampinen sai erikoisluvalla ajokortin 17-vuotiaana ja osallistui ensimmäiseen ralliinsa viikkoa 18-vuotispäivän jälkeen.[1]

Simo Lampinen on Porvoon Moottorikerhon tunnetuimpia autokilpailijoita. Kilpailemisen lisäksi hän on ollut aktiivisesti mukana kerhon järjestötoiminnassa. Hän on toiminut kerhon puheenjohtajana 1983-1985 ja ottanut pitkään osaa kerhon kilpailujärjestelyihin. Kerhon arkistojen mukaan hän aloitti kilpailemisensa jäärata-ajoissa. Eräs hänen ensimmäisistä kilpailuistaan oli kerhon järjestämät jäärata–ajot 25. maaliskuuta 1962 Kokonniemen jäällä. Hän otti tuolloin osaa kaikkiin neljään luokkaan ja ajoi eri luokissa Saab- ja Jaguar-autoilla. Hän voitti kolme luokkaa ja oli toinen luokassa alle 1300 cm3 tavallisin renkain.

Lampinen aloitti ralliuransa 18-vuotiaana heti ajokortin saatuaan, ja kilpaura kesti vuoteen 1979 saakka. Hän on ajanut lukuisia kilpailuja sekä Suomessa että ulkomailla. Suurimmat kotimaiset voitot ovat neljä Suomen mestaruutta ja voitot Jyväskylän Suurajoissa 1963, 1964 ja 1972. Hän oli Jyväskylän Suurajoissa myös kolme kertaa toinen ja kerran kolmas. Hän sijoittui tässä kilpailussa 15 kertaa yleiskilpailun viiden parhaan joukkoon. Kansainvälisiä ykkössijoja hän saavutti RAC-rallissa 1968, Skotlannin rallissa 1969 ja Portugalin rallissa 1970. Vuonna 1965 hän voitti luokkansa Le Mansin 24 tunnin ajossa Triumph GT6 -autolla. Kilpauransa aikana hän ajoi 35 rallin MM-osakilpailua.

Autourheilun järjestöpuolella Lampinen on ollut muun muassa Suomen Autourheiluliiton puheenjohtaja ja pitkään Jyväskylän Suurajojen puheenjohtaja. Lisäksi hän on ollut kansainvälisen autourheiluliiton (FISA) rallivaliokunnan jäsen, MM-rallien tarkkailija sekä Alastaron formularataa hoitavan kiinteistöyhtiön puheenjohtaja. Suomen Leijonan Ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin hän sai vuonna 1982. Kilpauransa aikana hän ajoi seuraavia kilpa-autoja: Saab 96, Lancia, Peugeot, Fiat ja Triumph. Simo Lampinen toimii edelleen toimitsijana rallikilpailuissa ympäri maailmaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vesa Parviainen: Simo Lampinen ponnisti hengityskoneesta huipulle – lausahti ympäri maailman levinneen sanonnan: ”On käytetty useampaan otteeseen” iltalehti.fi. 18.7.2019. Viitattu 6.8.2023.
  2. Olli Lampinen: Porvoon Moottorikerho - Borgå Motorklubb r.y. 70-vuotishistoriikki 1945-2015, s. 27. Porvoon Moottorikerho - Borgå Motorklubb r.y, 3.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.