Ierápetra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ierápetra
Näkymä Ierápetran kaupunkiin.
Näkymä Ierápetran kaupunkiin.
Ierápetran sijainti.
Ierápetran sijainti.

Ierápetra

Koordinaatit: 35°0′N, 25°44′EKoordinaatit: 35°0′N, 25°44′E

Valtio Kreikka
Periferia Kreeta
Alueyksikkö Lasíthi
Hallinto
 – Asutustyyppi Kunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 551,04 km²
Väkiluku (2011) 28 270
 – Tiheys 51,03 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Ierápetra (kreik. Ιεράπετρα, muinoin Hierapytna[1]) on kunta Kreikassa, Kreetan saarella. Se on osa Kreetan periferiaa ja Lasíthin alueyksikköä (kreik. Περιφερειακή ενότητα Λασιθίου).[2] Kunta muodostuu Ierápetran kaupungista, monista pienistä kylistä sekä Chrysín saaresta. Kunta on pinta-alaltaan 551,04 neliökilometriä[3] ja siellä asuu 28 270 ihmistä (2011).[4] Väestötiheys on 51,03 as./km².[4] Ierápetran kaupunki on Kreetan neljänneksi suurin taajama ja Euroopan eteläisin kaupunki.[5]

Turkkilaiskorttelissa sijaitseva Tzamí-moskeija. Etualalla turkkilainen kaivohuone.

Kunta sijaitsee Välimereen kuuluvien Egeanmeren ja Libyanmeren rannalla.[6] Ierápetran kaupunki on muodostunut Kreetan etelärannikolle Libyanmeren rantaan. Kaupungissa sataa vähiten koko Kreikassa ja siellä on eniten aurinkotunteja.[7]

Ierápetran nähtävyyksiä ovat esimerkiksi venetsialaisten rakentama linnoitus, arkeologinen museo sekä Panagítsa- ja Aféntis Christós -kirkot. Kaupungissa on myös vanha turkkilaiskortteli, jossa sijaitsee Tzamí-niminen moskeija.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ierápetrassa sijaitsi todennäköisesti satama jo minolaiskaudella.[6] Doorilaisten otettua Kreeta valtaansa, hallitsi Ierápetra suuria alueita. Kreetan jouduttua Rooman valtakunnan osaksi, taisteli Ierápetra kauan roomalaisia vastaan, mutta lopulta siitä tuli Rooman valtakunnan eteläisin etuvartioasema.[6][7] Tällöin Ierápetra kukoisti.[7] Kaupunkiin rakennettiin suuri määrä muun muassa teattereita ja temppeleitä.[6] Nykyisin näistä rakennuksista ei liene mitään jäljellä.[6] Ierápetrasta kehittyi roomalaisten vallan alla tärkeä Kreikan, Italian, Lähi-idän ja Afrikan välisen kaupankäynnin keskus.[7]

Kesäkuussa 1798 Napoleon I yöpyi Ierápetrassa ollessaan matkalla Egyptiin ja rakennus, jossa hän historioitsijoiden mukaan yöpyi, on nykyisin restauroitu.[6]

Vuoden 2011 alussa Ierápetra ja itäinen naapurikunta Makrý Gialós yhdistyivät.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wilson Myers, J; Emlen Myers, Eleanor; Cadogan, Gerald; Gifford, John A.; Alexiou, Stylianos: The aerial atlas of ancient Crete, s. 39. University of California Press, 1992. ISBN 0520073827. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.6.2009). (englanniksi)
  2. a b Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 24.10.2011. (kreikaksi)
  3. a b ΧΑΡΤΕΣ ΚΑΛΛΙΚΡΑΤΗ OKXE. Viitattu 12.4.2012. (kreikaksi)
  4. a b Press release: Publication of provisional results of the 2011 Population Census (PDF) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Viitattu 12.4.2012. (englanniksi)
  5. Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 56. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  6. a b c d e f g Hanna, Nick: Kreeta, s. 80–81. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  7. a b c d Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 371–373. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]