Merisipuli
Sivulta puuttuu | Merisipuli | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Piirros merisipulista vuodelta 1887. | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Urginea maritima (L.) Baker |
||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
Merisipuli (Urginea maritima, Drimia maritima, Scilla maritima) on hyasinttikasvien (Hyacinthaceae) heimoon ja Urginea-sukuun kuuluva sipulikasvi.[2] Kasvia tavataan Välimeren alueella.[2]
[muokkaa] Ulkonäkö
Merisipulista tavataan sekä valkoista, Välimeren itäosissa pääasiassa kasvavaa, että punaista, Välimeren länsiosissa kasvavaa, muotoa.[2]
Merisipuli kukkii elokuusta lokakuuhun.[3]
[muokkaa] Käyttö
Merisipuli lääkekasvi, jota tiedetään käytetyn jo 1 000 vuotta eaa.[4] Kasvia ovat käyttäneet esimerkiksi roomalaiset, sillä merisipuli aiheuttaa oksentelua ja poistaa turvotusta.[4] Myös Johan Bergmanin kirjoituksessa ”Neuwo – kuinga tawalliset kulku- ja tarttuwaiset taudit – taitawat estetyxi ja paratuxi tulla” vuodelta 1775 kerrotaan merisipulia käytetyn vesipöhön eli turvotuksen hoitoon.[5]
Merisipulin vaikuttavat aineet vaikuttavat sydämen toimintaan, ja ovat nimeltään sydänaktiivisia glykosideja. Esimerkiksi Suomessakin on myyty lääkettä, joka sisälsi merisipulista saatavaa skillaridiiniglykosidia.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ You selected Urginea maritima (L.) Baker. This is a synonym for: The Species 2000 & ITIS Catalogue of Life. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Eerikäinen, Sari: Vastaus 2000-12-29 00:00:00 Verkkoklinikka/Coronaria Media Oy. Viitattu 28.6.2009.
- ↑ Urginea maritima wildflowers.co.il. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Sydänglykosidit (PDF) Medicina. Viitattu 28.6.2009.
- ↑ Nuutinen, Liisa: Laukkaleipää 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 28.6.2009.
