Elafonísi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elafonísi
Ελαφονήσι
Elafonísin saari lännestä kohti itää kuvattuna. Taustalla Kreetan saari.
Elafonísin saari lännestä kohti itää kuvattuna. Taustalla Kreetan saari.
Locator Dot.svg
Elafonísin sijainti Kreikassa.
Maantiede
Muut nimet Elafónisos
Sijainti 35°16′9″N, 23°31′57″E
Pinta-ala n. 2[1] km²
Valtio
Valtio Kreikka
Alue Chanián alueyksikkö, Kreeta
Kunta Kíssamos
Väestö
Väkiluku 0

Elafonísi (kreik. Ελαφονήσι, Ελαφόνισος, Elafónisos, suom. ”Peurasaari”[2]) on pieni saari Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä, Kreetan saaren edustalla Kreikassa. Elafonísi sijaitsee niin lähellä Kreetan saaren rannikkoa, että sinne voi kahlata.[3] Saarella on pituutta enimmillään 1 500 metriä ja leveyttä puolestaan enimmillään 500 metriä.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elafonísin saari sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä, noin 150 metrin[4] päässä Kreetan saaresta. Saaren korkein kohta on 26 metriä merenpinnan yläpuolella. Keskimäärin saari on 1,47 metriä korkea.[1] Saarella on pituutta enimmillään 1 500 metriä ja leveyttä puolestaan enimmillään 500 metriä. Pääasiassa saari on 150–300 metriä leveä. Elafonísi on enimmäkseen alavaa hiekkamaata, mutta saaren läntinen osa kallioinen. Elafonísin rannikolla on kivenlohkareita.[4]

Elafonísin saaren kivikkoista etelärannikkoa lännen suunnasta nähtynä. Taustalla Kreetan saari.
Elafonísi oli huhtikuun lopussa 2010 yhteydessä hiekkakannaksella Kreetaan. Kuva otettu Elafonísin itäosasta kohti Kreetaa.

Saarella on Kreetan länsirannikon toiseksi suurin uimaranta.[3] Rannan hiekka on valkoista, mutta näkinkengät antavat sille ruusunpunaista väriä.[3][5]

Elafonísi muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen, jolla on kokoa 2,7175 neliökilometriä.[1] Elafonísin Natura-alueella on haavoittuvaisia ekosysteemejä, jotka kärsivät ihmisen toiminnasta alueella. Ihmiset esimerkiksi leiriytyvät saarelle, tuhoavat kasveja ja roskaavat saarta.[6] Kesä-heinäkuussa saarella vierailee päivässä 2 500 ihmistä.[2]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistomerkki Elafonísillä.
Elafonísin etelärannikkoa idästä länteen päin nähtynä.
Saaren kasvillisuutta. Ylempi kasveista on hietamerinarsissi.

Äärimmäisen uhanalaista[7] munkkihyljettä tavataan Elafonísin ympäristössä.[8] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[9] Saaren nisäkkäisiin lukeutuvat myös mäyrän alalaji Meles meles arcalus ja villikissan alalaji Felis silvestris cretensis.[4]

Saarella tavattavia matelijoita ovat aigeiansisiliskon alalaji Podarcis erhardii elaphonisii, Lacerta trilineata polylepidota -lisko , Hemidactylus turcicus -lisko, Telescopus fallax -käärme ja Coluber gemonensis -käärme.[4][6] Neljä jälkimmäisinä mainittua on suojeltu Kreikan presidentin asetuksella.[6] Sammakkoeläimistä saarella tavataan Kreikan presidentin asetuksella suojeltua viherkonnaa.[6]

Muuttolinnut sekä pesivät että levähtävät saarella. Saarella tavataan esimerkiksi harmaalokkia.[6]

Kasvisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren keskiosien kasvillisuus muodostuu phryganasta, jonka kasvilajeja ovat esimerkiksi heinäkasvien heimoon kuuluva partaheinä (Hyparrhenia hirta), asterikasvien heimoon kuuluva Phagnalon graecum, porrojen sukuun kuuluva Ballota pseudodictamnus ja ruutakasvien heimoon kuuluva välimerenruuta (Ruta chalepensis). Elafonísin pitkällä hiekkaisella rannalla on hiekkadyynejä, joilla kasvaa muun muassa Ammophiletum arenariae -kasvia. Elafonísin hiekkaisella rannalla kasvaa myös hietamerinarsissia ja Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa kasvavaa pusikkoa. Hiekkaisen rannan muita lajeja ovat esimerkiksi maitteiden sukuun kuuluva Lotus creticus ssp. cytisoides, kohokkien sukuun kuuluva Silene sedoides, näiveiden sukuun kuuluva Orobanche versicolor, masmalon sukulainen Anthyllis hermanniae ja ratamojen sukuun kuuluva Plantago squarrosa. Saaren kallioisilla rannoilla tavattavia lajeja ovat muun muassa kapriksen sukulainen Capparis orientalis, aitoviikuna, maltsojen sukuun kuuluva risumaltsa (Atriplex halimus), hirvenjuurten sukuun kuuluva Inula crithmoides ja sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva Crithmum maritimum. Lisäksi saaren kasvistoon kuuluvat esimerkiksi myrkkyliljakasvien heimoon kuuluva Androcymbium rechingeri ja elämänlankojen sukuun kuuluva Ipomoea stolonifera, joita tavataan Euroopan unionin alueella noin sadassa paikassa. Ipomoea stolonifera on lisäksi Kreikan presidentin asetuksella suojeltu, ja se kuuluu IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan. Muita punaiseen listaan kuuluvia ja Kreikan presidentin asetuksella suojeltuja Elafonísillä tavattavia kasvilajeja ovat orvokkien sukuun kuuluva Viola scorpiuroides, kaunokkien sukuun kuuluva Centaurea pumilio, leinikkikasvien heimoon kuuluva Nigella stricta, hyasinttikasvien heimoon kuuluva Bellevalia brevipedicellata ja kellojen sukuun kuuluva Campanula saxatilis. Saaren muita kasvilajeja ovat esimerkiksi kohokkien sukuun kuuluva Silene succulenta ssp. succulenta, heinäkasvien heimoon kuuluva Lygeum spartum, meiramien sukuun kuuluva Origanum dictamnus ja kreetantaateli[8]. [4][6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sadoittain vanhuksia, naisia ja lapsia kahlasi huhtikuussa 1824 saarelle pakoon osmanisotilaita. Osmanit eivät tienneet, että Elafonísille pääsisi kahlaamalla. Yksi varusteita kuljettava muuli kuitenkin suuntasi saarelle tuttua reittiä pitkin ja näin paljasti saarella pakoilleet kreetalaiset. Osmanit suorittivat pääsiäissunnuntaina 24. huhtikuuta saarella verilöylyn, jossa sai surmansa 600 naista ja lasta sekä 40 kreikkalaista sotilasta. Toisen lähteen mukaan kuolleita olisi ollut 850[10][11]. Erään tarinan mukaan ainoastaan neljä kreetalaista selviytyi hengissä.[12][13]

Legendan mukaan Elafonísin punertava hiekka olisi saanut värinsä uhrien verestä.[13] Nykyisin saaren korkeimmalla kohdalla on kyltti, joka muistuttaa verilöylystä.[12]

Saaren edustalle haaksirikkoutui helmikuussa 1907 Intiaan matkalla ollut itävaltaunkarilainen linjalaiva S/S Imperatrix. Onnettomuudessa hukkui kymmeniä ihmistä, jotka on haudattu Elafonísille.[6] Ihmisten pelastustöihin osallistuivat paikalliset asukkaat ja läheisen Chrysoskalítissan luostarin munkit. Haaksirikon jälkeen Elafonísille rakennettiin saaren katajista ja muista puista majakka.[14][2]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät saaren majakan, joka nykyisin on raunioina.[15][16] Nykyisin majakkana toimii 15 metriä korkea valkoinen metallitorni, josta välähtää valo kerran 40 sekunnissa.[14]

Palvelut ja kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elafonísin uimarantaa hoitaa Kíssamoksen kunta ja pääasiassa aurinkotuolivuokrat ja kioskimyynnin tuotto käytetään luonnonsuojeluun, sillä Elafonísi on suojelualuetta. Alueelta on kiellettyä viedä pois mitään luontoon kuuluvaa.[15]

Elafonísiin kulkee Haniasta linja-autoja sekä Palaióchorasta pääsee veneellä saarelle.[3] Elafonísin lähistöllä on hotelleja ja koko ajan rakennetaan uusia.[15] Lähellä on myös taverna.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georghiou, K. et al.: GR4340002 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  • Hanna, Nick: Kreeta. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Georghiou et al, s. 1–2
  2. a b c d Elafonissi explorecrete.com. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  3. a b c d Hanna 2000, s. 110–111
  4. a b c d e f Georghiou et al, s. 7–8
  5. Hanna 2000, s. 113
  6. a b c d e f g Georghiou et al, s. 9
  7. Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)
  8. a b Georghiou et al, s. 5–6
  9. Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)
  10. Klingberg Jensen, Erling: Nysgerrighed - mit livs røde tråd, s. 195. BoD – Books on Demand, 2009. ISBN 8776912981. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.10.2009). (tanskaksi)
  11. Elafonisi ARTEMIS S.A. Travel Agency. Viitattu 27.10.2009. (englanniksi)
  12. a b Viitanen, Juhani: Paljain jaloin laguunissa. Matkaopas, Kesä–heinäkuu 2008, 10. vsk, nro 4/2008, s. 26–27. Sanoma Magazines Finland Oy. ISSN 1456-419X.
  13. a b CRETE ELAFONISSI > The catastrophe of 24 April 1824 Travel-To-Crete.com. Viitattu 1.11.2010.
  14. a b The lighthouse of Elafonissi Αγροτικός Συνεταιρισμός Παραγωγών Κηπευτικών Θερμοκηπίου Ελαφονησίου – Χρυσοσκαλίτισσας. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  15. a b c Elafonisin laguuni Kreeta.info. Viitattu 25.3.2011.
  16. Elafonissi Αγροτικός Συνεταιρισμός Παραγωγών Κηπευτικών Θερμοκηπίου Ελαφονησίου – Χρυσοσκαλίτισσας. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]