Johanneksenleipäpuu
| Johanneksenleipäpuu | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Ceratonia siliqua L.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Johanneksenleipäpuu (Ceratonia siliqua) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvi. Kasvi tunnetaan myös nimellä Carob.
Sisällysluettelo |
Kuvaus [muokkaa]
Johanneksenleipäpuu on ikivihreä, noin 15 m korkeaksi kasvava puu. Se kukkii elokuun ja lokakuun välillä.[2] Lehdet ovat nahkeat, ja muodostuvat 6–10 soikeasta, ehytlaitaisesta lehdykästä. Hedelmät ovat 20 cm pitkiä palkoja.[3]
Käyttö [muokkaa]
Johanneksenleipäpuu on kotoisin Välimeren alueelta ja jo antiikin kreikkalaiset tekivät tunnetuksi sen hedelmää ympäri tuntemaansa maailmaa. Johanneksenleipäpuusta valmistetaan suklaan ja kaakaon korviketta, joka on rasva- ja energiapitoisuudeltaan vain murto-osa vastaavasta määrästä suklaata tai kaakaota.[2]
Johanneksenleipäpuun siemeniä on ennen käytetty punnuksina muun muassa jalokiviä punnittaessa. Siemenen massaan perustuu yksikkö karaatti, joka kuitenkin myöhemmin standardoitiin vastaamaan 0,2 grammaa. Johanneksenleipäpuujauheen E-koodi on E410.
Etymologia [muokkaa]
Leipäpuun hedelmät ja hunaja pitivät Raamatun mukaan Johannes Kastajan hengissä erämaassa 40 päivän ajan.
Lähteet [muokkaa]
Sivulta puuttuu