Okahiiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Okahiiri
Acomys.cahirinus.cahirinus.6872.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha
Yläheimo: Muroidea [2]
Heimo: Rottaeläimet Muridae
Alaheimo: Deomyinae
Suku: Okahiiret[3] Acomys
Laji: cahirinus
Kaksiosainen nimi
Acomys cahirinus
(É. Geoffroy, 1803)[1]
Synonyymit
  • Acomys chudeaui Kollman, 1911 [1]
  • Acomys (Acomys) cahirinus[2]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Okahiiri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Okahiiri Commonsissa

Okahiiri (Acomys cahirinus)[4][5] on Pohjois-Afrikassa elävä jyrsijälaji,[1] jota pidetään Suomessakin lemmikkieläimenä.[6]

Luokittelu ja nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okahiiret ovat saaneet nimensä siitä, että niiden tankeat selkäkarvat sojottavat jäykästi taaksepäin. Acomys cahirinus-okahiirilajin katsottiin aiemmin elävän Pohjois-Afrikan lisäksi myös Kreetalla,[5] mutta kreetalainen populaatio on nyttemmin luokiteltu erilliseksi Acomys minous-lajiksi.[7] Nimi "okahiiri" tarkoittaakin joissakin lähteissä vain kreetalaista A. minous-lajia[3]. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että A. cahirinus-laji nimettäisiin "kaironokahiireksi" ja A. minous "kreetanokahiireksi" sekä eteläisessä Afrikassa elävä A. spinosissimus "okahiireksi".[8]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okahiiren ruumis ja häntä ovat suunnilleen samanpituiset eli noin 12 cm ja massa 60–90 grammaa. Okahiirille tyypillistä ovat usein ulkonevat korvat ja paljas suomukas häntä.[9]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okahiirtä esiintyy Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Se viihtyy kivikkoisella maalla ja syö mieluiten siemeniä, vaikka onkin kaikkiruokainen. Okahiiret käyttävät hyppymyyrien pesiä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Dieterlen, F., Schlitter, D. & Amori, G.: Acomys cahirinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 27.6.2014. (englanniksi)
  2. a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Acomys (Acomys) cahirinus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.3.2011. (englanniksi)
  3. a b Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 218 ja 448. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  4. Haukkovaara, Olli: Suomessa tavatut nisäkäslajit (versio 5.0 - 25.11.1997) Metla.fi. 26.11.1997. Suomen Nisäkästieteellinen Seura ry. Viitattu 8.11.2010.
  5. a b Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan: ”Okahiiri (Acomys cahirinus eli A. minous)”, Euroopan nisäkkäät, s. 129. 2. painos. Suom. Pöyhönen, Otto. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2736-2.
  6. Hiiret.fi: Okahiiret Luettu 20.3.2011
  7. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Acomys (Acomys) minous Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.3.2011. (englanniksi)
  8. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 20.3.2011.
  9. a b Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 321. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.