Koordinaatit: 37.00°N, 25.10°E

Kykladit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kykladit
Κυκλάδες
Satelliittikuva Kykladien saarista.
Satelliittikuva Kykladien saarista.
Maantiede
Sijainti 37°11′N, 24°55′E
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Saaria yht. yli 200
Suurin saari Náxos
Muita saaria Ándros, Páros, Tínos
Pinta-ala 2 572 km²
Valtio
Valtio Kreikka Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Väestö
Väkiluku 117 987[1]
Asutuskeskukset Ermoúpoli, Náxos, Tínos, Paroikiá
Tärkein kieli kreikka

Kykladit (kreik. Κυκλάδες, Kykládes) on Kreikan Egeanmeren saariin kuuluva saariryhmä, joka sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren eteläosissa. Saarten maapinta-ala on 2 572 km² ja asukasluku 117 987 (vuonna 2011).[1] Saariryhmä käsittää yli 200 saarta.[2]

Kykladien nimi viittaa siihen, että niiden on antiikin aikana ajateltu muodostavan kehän (kyklos) Deloksen saaren ympärille.[2] Kykladien kooltaan suurimmat saaret ovat Náxos, Ándros ja Páros. Väkiluvultaan suurimmat ovat Sýros, Náxos ja Santorínin saariryhmän pääsaari Thíra. Saarten perinteinen keskuskaupunki ja suurin asutus on Sýroksella sijaitseva Ermoúpoli. Muut suurimmat kaupungit ovat Náxoksen kaupunki, Tínoksen kaupunki sekä Pároksen Paroikiá.[1]

Kykladien saaret ovat tuliperäisiä ja vuoristoisia. Kreikan ainoa toimiva tulivuori sijaitsee Santorínilla. Saaret tunnetaan muun muassa perinteisestä kykladisesta arkkitehtuurista valkoisiksi kalkittuine taloineen, sinikupolisine kirkkoineen ja tuulimyllyineen. Monet saarista ovat suosittuja turistikohteita. Saarista erityisesti Mýkonos sekä tulivuorikalderastaan tunnettu Santoríni ovat turistien suosiossa. Delos on Unescon maailmanperintökohde. Tínos on Kreikan uskonnollisia keskuksia ja maan suosituimpia pyhiinvaelluskohteita.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oían kylä Santorínilla.
Tuulimyllyjä Mýkonoksen saarella.

Esihistoriallisena aikana noin vuosina 3200–2100 eaa. Kykladien saarilla vaikutti Egeanmeren pronssikautisiin kulttuureihin kuuluva niin kutsuttu kykladinen kulttuuri. 2000-luvulla eaa. kykladinen kulttuuri vaikutti samaan aikaan minolaisen kulttuurin kanssa. Esi- eli protokykladisen kulttuurin vanhimmat löydökset ovat Kéan saarelta noin vuodelta 3200 eaa. Tämän jälkeen kulttuuri kehittyi kolmessa vaiheessa, joiden merkkejä on löydetty muun muassa Mílokselta ja Náxokselta (3200–2800 eaa.), Sýrokselta (2800–2200 eaa.) sekä jälleen Mílokselta (2200–2000 eaa.). Kulttuuri tunnetaan muun muassa marmorisista idoliveistoksista, niin kutsutuista kykladisista idoleista.[3]

Loppuvaiheessaan kykladinen kulttuuri sulautui yhteen ensin minolaisen ja sitten mykeneläisen kulttuurin kanssa. Minolaisen kulttuurin tunnetuin kohde saarilla on Akrotírin minolainen kaupunki Thíralla. Se oli merkittävin tunnettu kyseisen kulttuurin asutus Kreetan ulkopuolella.[3]

Antiikin aikana saaret saivat nimen Kykladit (Kykládes). Nimi viittaa siihen, että saarten ajateltiin muodostavan kehän (kyklos) yleishelleenisenä Apollonin kulttikeskuksena tunnetun Deloksen saaren ympärille.[2] Kykladien ympärillä levittäytyivät puolestaan hajanaisemmat Sporadit (Sporádes). Kreikkalaisessa mytologiassa Kykladit olivat alun perin nymfejä, jotka merenjumala Poseidon muutti saariksi.[2]

Persialaissodissa osa saarista oli Persian ja osa Ateenan johtaman kreikkalaisliittouman puolella. Sodan jälkeen Delos toimi Ateenan johtaman Deloksen meriliiton nimellisenä keskuksena ja alkuvaiheessa sen kassan säilytyspaikkana. Siihen liittyivät kaikki muut saaret paitsi Melos (nykyinen Mílos) ja Thera (Thíra). Myöhemmin saaret valloitti ensin Makedonia ja sitten Rooman valtakunta. Roomalaisena aikana monet saarista toimivat karkotuspaikkoina. Monien saarten historiasta tunnetaan yksityiskohtia muun muassa Herodotoksen, Thukydideen ja Strabonin teosten välityksellä.[3]

300-luvulta 1200-luvulle Kykladit olivat osa Bysantin valtakuntaa. Saaret olivat kuitenkin usein merirosvojen hyökkäysten kohteena ja monet niistä autioituivat ja asutettiin välillä uudestaan, jotkut moneenkin kertaan. 1200-luvulla venetsialaiset valloittivat Kykladit.[3] Monet saaret olivat osa Náxokselta johdettua Náxoksen herttuakuntaa. Venetsialaisvallan muistona useimmilla suuremmilla saarilla on venetsialaisaikainen linna eli kástro tai sellaisen rauniot. Merirosvot vainosivat saaria aina 1800-luvun alkuun saakka. Tämän vuoksi väestö asui aiemmin yleensä saarten sisäosissa korkeammalle linnan läheisyyteen rakennetuissa kylissä. Tätä perua ovat saarten vanhat pääkylät eli chórat.

Osmanit valtasivat suurimman osan Kykladien saarista vähitellen 1500-luvulla ja loput seuraavina vuosisatoina. 1800-luvun alussa monet saarista olivat eturintamassa Kreikan vapaustaistelussa ja muun muassa rahoittivat sitä merkittävästi. Kykladeista tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vaiheittain 1820–1830-lukujen kuluessa. 1800-luvulta lähtien, merirosvouhan väistyttyä, saarten väestö on palannut saarten rannoille. Näin ovat kehittyneet monien saarten uudemmat suuret pää- ja satamakaupungit. Monet kaupungeista kehittyivät merkittäviksi kauppamerenkulun keskuksiksi. Esimerkiksi Ermoúpoli oli aikanaan yksi Kreikan merkittävimpiä höyrylaivaliikenteen keskuksia ja se on edelleen Kykladien keskuspaikka.

Saaret

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kykladien suurimmat saaret ovat:

Kykladien kartta.
Ermoúpolin kaupunki, Kykladien perinteinen keskuskaupunki.
Náxoksen saarta ja Filótin kylä.
Amorgóksen saari ja Chozoviótissan luostari.
Saari Pääkaupunki
tai -kylä 		Väkiluku
(2011) 		Pinta-ala
(km²)
1 Náxos Náxos 17 930 429,79
2 Ándros Ándros 9 221 379,21
3 Páros Paroikiá 13 715 196,31
4 Tínos Tínos 8 636 194,59
5 Mílos Mílos 4 977 158,40
6 Kéa Ioulída 2 446 131,69
7 Amorgós Amorgós 1 971 121,46
8 Íos Íos 2 024 108,71
9 Kýthnos Kýthnos 1 310 99,43
10 Mýkonos Mýkonos 10 110 86,13
11 Sýros Ermoúpoli 21 507 84,07
12 Thíra (Santoríni) Firá 15 230 76,19
13 Sérifos Sérifos 1 420 75,21
14 Sífnos Apollonía 2 625 73,94
15 Síkinos Síkinos 273 41,68
16 Anáfi Anáfi 271 38,64
17 Kímolos Kímolos 908 37,43
18 Antíparos Antíparos 1 211 35,09
19 Folégandros Folégandros 765 32,38
20 Makrónisos 9 18,43
21 Polýaigos 2 18,15
22 Irakleiá Irakleiá 141 18,08
23 Gyáros 0 17,57
24 Kéros 0 15,04
25 Ríneia 0 13,90
26 Donoúsa Donoúsa (Stavrós) 167 13,65
27 Thirasía Manolás 319 9,25
28 Schoinoúsa Schoinoúsa 227 8,14
29 Antímilos 0 8,00
30 Despotikó 0 7,75
31 Áno Koufonísi Koufonísi 399 5,77
32 Káto Koufonísi 0 3,90
33 Delos (Dílos) 24 3,54

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kykladien alue kuuluu Etelä-Egean saarten alueeseen. Sen saaret on vuodesta 2011 jaettu yhdeksään alueyksikköön, Ándroksen, Kéa-Kýthnoksen, Míloksen, Mýkonoksen, Náxoksen, Pároksen, Sýroksen, Thíran ja Tínoksen alueyksikköön, ja nämä edelleen 19 kuntaan.[1] Vuoteen 2011 saakka Kykladit muodostivat Kykladien prefektuurin.

Alueyksiköt ja kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kykladien saaret kuuluvat seuraaviin alueyksiköihin ja kuntiin (väkiluvut vuodelta 2011):[1]

Kykladien saariryhmän kunnat vuoden 2011 alusta.
Alueyksikkö Kunta Väkiluku
Sýroksen
alueyksikkö 		1 Sýros-Ermoúpoli 21 507
Yhteensä: 21 507
Ándroksen
alueyksikkö 		4 Ándros 9 221
Yhteensä: 9 221
Kéa-Kýthnoksen
alueyksikkö 		8 Kéa 2 455
10 Kýthnos 1 456
Yhteensä: 3 911
Míloksen
alueyksikkö 		11 Mílos 4 977
9 Kímolos 910
15 Sérifos 1 420
17 Sífnos 2 625
Yhteensä: 9 932
Mýkonoksen
alueyksikkö 		12 Mýkonos 10 134
Yhteensä: 10 134
Náxoksen
alueyksikkö 		13 Náxos ja Pienet Kykladit 18 864
2 Amorgós 1 973
Yhteensä: 20 837
Pároksen
alueyksikkö 		14 Páros 13 715
5 Antíparos 1 211
Yhteensä: 14 926
Thíran
alueyksikkö 		6 Thíra 15 550
3 Anáfi 271
19 Folégandros 765
7 Íos 2 024
16 Síkinos 273
Yhteensä: 18 883
Tínoksen
alueyksikkö 		18 Tínos 8 636
Yhteensä: 8 636

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ a b c d e Cyclades Visit Greece. Viitattu 3.8.2015.
  3. ↑ a b c d Cyclades History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kykladit
Pääsaaret
Muut suuremmat saaret
Pienet saaret
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kykladit&oldid=22735977”