Día

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Día
Δíα, Ντία
Día ilmasta nähtynä.
Día ilmasta nähtynä.
Locator Dot.svg
Dían sijainti Kreikassa.
Maantiede
Sijainti 35°27′N, 25°13′E
Pinta-ala 11,8802[1] km²
Valtio
Valtio Kreikka
Alue Iraklionin alueyksikkö, Kreeta
Kunta Chersónisos[2]
Väestö
Väkiluku 0[3]

Día tai Dhía[4] (kreik. Δíα, Ντία[3][5]) on asumaton saari Egeanmeressä Kreetan saaren edustalla Kreikassa. Saari sijaitsee 12–14 kilometriä Kreetan pääkaupungista Iraklionista koilliseen.[4] Saarella on leveyttä enimmillään kolme kilometriä ja pituutta puolestaan viisi kilometriä.[6][7] Pinta-alaa Díalla on noin 12 km².[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dían saari sijaitsee Egeanmereen kuuluvassa Iraklioninlahdessa Kreetan saaren edustalla.[6] Kreetan pääkaupunki Iraklion sijaitsee 12–14 kilometrin päässä Díalta lounaaseen.[6][4] Saari on osa Chersónisoksen kuntaa ja Iraklionin alueyksikköä. Día on leveimmältä kohdaltaan noin kolme kilometriä leveä ja pituutta puolestaan on enimmillään noin viisi kilometriä.[6] Dían korkein kohta on 255 metriä merenpinnan yläpuolella[1] (toisen lähteen mukaan 220 m[8] ja kolmannen 268 m[9][10]). Keskimäärin saarella on korkeutta 91,12 metriä.[1] Saaren pinta-ala on 11,8802 km².[1] Dían luoteispuolella sijaitsee pieni Petalídin[8] (myös Glaronisi) saari.[9] Dían itäpuolella puolestaan sijaitsee pieni Paximádin saari.[9] Saaren itäosassa sijaitsee Aginaran lahti. Eteläosassa sijaitsevat puolestaan lahdet Panagía, Agrielia, Kápari sekä saaren ainoa satama, Ágios Geórgios.[8]

Día luoteesta nähtynä. Etualalla pieni Petalídin saari. Taustalla Kreetan saaren rannikkoa.

Día kuuluu Natura 2000 -verkostoon.[1] Lisäksi saari muodostaa kansainvälisesti tärkeän lintualueen (IBA).[11]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari kuuluu uhanalaisen kri-krin eli ”kreetalaisen villivuohen” tärkeimpiin suojelualueisiin.[4] Äärimmäisen uhanalaista[12] munkkihyljettä tavataan useasti Dían ympäristössä.[13] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[14] Díalla elää myös doggilepakkoja ja kaniinin kotoperäinen alalaji, Oryctolagus cuniculus cnossicus. Lisäksi saarella elää aigeiansisiliskon kotoperäinen alalaji Podarcis erhardii schieberi.[6]

Día on tärkeä pesimäalue linnuille.[6][11] Esimerkiksi mustakurkkukerttu, välimerenhaukka ja keltanokkaliitäjä pesivät saarella. Muita saarella tavattavia lintulajeja ovat vuorikotka, muuttohaukka ja karimetson alalaji Phalacrocorax aristotelis desmarestii.[13]

Kasvisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dían kasvillisuus koostuu pääasiassa phryganasta ja muusta pensaikosta.[11] Día on hyvin tärkeä biotooppi eli eliöiden elinympäristö kotoperäisille kasvilajeille sekä eteläisen Egeanmeren alueella harvakseltaan esiintyville kasvilajeille.[6]

Piikkiluppio (Sarcopoterium spinosum) on saaren hallitseva laji. Dían kasvistoon kuuluvat lisäksi muun muassa mastiksipistaasi, kurhojen sukuun kuuluva Carlina diae, kellojen sukuun kuuluva Campanula creutzburgii, kellokasvien heimoon kuuluva Petromarula pinnata, isomaltsan sukulainen Atriplex recurva, paloyrttien sukuun kuuluva Phlomis lanata, latva-artisokan sukulainen Cynara cornigera, kelttojen sukuun kuuluva Crepis tybakiensis, maksaruohojen sukuun kuuluva Sedum praesidis sekä sipulien sukuun kuuluva Kreetan ja Kárpathoksen kotoperäinen laji Allium tardans. Dían kasveista marattien sukuun kuuluva Asperula tournefortii ja helmililjojen sukuun kuuluva Muscari dionysiacum mainitaan IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa listassa (1993). Nämä kaksi lajia on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella.[6]

Viime vuosikymmenten aikana Dían kasvillisuus on kärsinyt suuresti ylilaidunnuksesta. Alun perin saarella laidunsivat kotieläiminä käytetyt vuohet. Vuoden 1955 jälkeen saarelle tuotiin villejä kri-kri-vuohia, jotka nykyisin ylikansoittavat saarta. Kreikan metsätalousministeriöllä on ollut aikeena viime vuosina poistaa saarelta kaikki vuohet ja palauttaa kri-krit saarelle sen jälkeen, kun Dían kasvillisuus on palautunut. Saarta uhkaavat myös esimerkiksi kasvava matkailullinen kiinnostus saareen.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkijoiden mukaan vielä 5 000 vuotta sitten saarta peitti metsä, mutta se hakattiin laivanrakennuksen materiaaliksi. Lisäksi saarella oli useita lähteitä, mutta ne ehtyivät noin tuhat vuotta sitten.[8] Día oli neoliittisella[10] ja minolaisella kaudella asutettu. Etenkin minolaiskaudella ja keskiajalla Díalla oli tärkeä merkitys merenkulussa, sillä merimiehille saari toimi hyvänä merkkinä siitä, että he olivat lähestymässä Kreetan rannikkoa. Dían vesille ankkuroiduttiin ja saari tarjosi myös suojaa voimakkaalta pohjoistuulelta.[7]

Osmanien laivastoupseeri Piri Reisin piirtämä Kreetan kartta 1500-luvulta. Dían saari punaisella ylimpänä.

Vuoteen 1937 saakka saarella oli pieni kalastajan pitämä viininviljelyalue.[8] Seuraavana vuonna saaresta muodostettiin suojelualue. Díalle tuotiin 1950-luvun jälkipuoliskolla Kreetan länsiosan Lefká Óri -vuoristosta kri-kri-vuohia. Lefká Órilla kri-kri-populaatio oli uhattuna.[15]

Ranskalaisen merentutkijan Jacques-Yves Cousteaun sukeltajineen kerrotaan etsineen Dían vesiltä 1970-luvun puolivälissä Atlantiksen uponnutta kaupunkia. Sen sijaan Cousteau löysi sieltä vuonna 1450 eaa. suuressa luonnononnettomuudessa tuhoutuneen ja uponneen minolaiskaupungin.[4] Toisen lähteen mukaan Cousteau löysi Dían läheisyydestä merenpohjasta suorakulmion- ja neliönmuotoisia kiviä, jotka olivat aikoinaan toimineet aallonmurtajana. Cousteau esitti löydön jälkeen, että aikoinaan yksi Kreetan suurimmista ja tärkeimmistä satamista oli sijainnut siellä. Sataman on arveltu uponneen Santorínin tulivuorenpurkauksen seurauksena vuonna 1450 eaa.[8][7]

Día mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisen mytologian mukaan Kreetalla syntynyt ylijumala Zeus yllättyi katsoessaan kerran, mitä Kreetalla tehtiin. Kreetalaiset olivat keihäin ja jousin aseistautuneina jahtaamassa villivuohia.[8] Rhea oli synnyttänyt Zeuksen Díkti-vuorella sijaitsevaan luolaan piiloon isältään Kronokselta.[16] Luolassa sotaisat puolijumalat tanssivat hänen ympärillään kilpiään ja aseitaan kalisuttaen, ettei Zeuksen itku olisi kantautunut luolasta Kronoksen korviin.[16] Zeus sai luolassa maitoa Amalthea-nimiseltä vuohelta.[16] Kreetan vuohet olivat Amalthean jälkeläisiä. Tämän vuoksi Zeus rakasti vuohia. Suutuksissaan Zeus päätti tappaa kaikki kreetalaiset. Hän puhalsi mereen salaman ja merestä nousi valtava hirviö. Muut jumalat yrittivät tuloksetta saada Zeusta muuttamaan mieltään. Meren jumala Poseidon kysyi Zeukselta, kuinka tämä saattaisi surmata luolassa kilpiään ja aseitaan kalisuttaneet puolijumalat. Poseidonin kysymys sai Zeuksen luopumaan aikeistaan. Zeus heitti tämän jälkeen kaksi korppua kohti Kreetaa. Hirviö yritti syödä korput, mutta Zeus kivetti hirviön ja korput salamallaan. Näin syntyivät Día ja pienet Paximádin ja Petalídin saaret.[8]

Ateenan tuleva kuningas Theseus surmasi Kreetalla labyrinttiin vangitun Minotauruksen ja legendan mukaan pakeni tämän jälkeen yhdessä Kreetan kuningas Minoksen tyttären Ariadnen kanssa Díalle.[17][8] Toisen legendan mukaan Ariadne kidnapattiin Knossoksesta ja vietiin Díalle, jossa hänet tapettiin.[18]

Palvelut ja kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Díalla on ainoastaan yksi taverna ja satama, jotka kummatkin sijaitsevat etelärannikon Ágios Geórgioksen lahdella. Muita palveluita saarella ei ole. Lahdella on myös Ágios Geórgioksen kirkko. Satamasta lähtee Dían pohjoisosaan kivetty polku.[8]

Saarelle tehdään Kreetalta retkiä,[19] jotka lähtevät Iraklionin ja Goúveksen satamista.[8] Díalla on mahdollista esimerkiksi sukeltaa[10], uida ja grillata.[19] Dían vesillä on lentokoneiden ja laivojen hylkyjä.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georghiou, K. et al.: GR4310003 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  • Hanna, Nick: Kreeta. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Georghiou et al, s. 1–2
  2. ΧΑΡΤΕΣ ΚΑΛΛΙΚΡΑΤΗ OKXE. Viitattu 25.3.2011. (kreikaksi)
  3. a b Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 23.10.2010. (kreikaksi)
  4. a b c d e Hanna, s. 40
  5. Ντία cretan-beaches.com. Viitattu 23.10.2010. (kreikaksi)
  6. a b c d e f g h i Georghiou et al, s. 7–8
  7. a b c Dia Island Δήμος Γουβών (Goúveksen kunta). Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  8. a b c d e f g h i j k Dia cretan-beaches.com. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  9. a b c Crete 1:150 000. (Marco Polo -sarja) MairDumont. ISBN 978-3-8297-4042-5. (englanniksi) (kreikaksi)
  10. a b c d Dia Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 23.10.2010.
  11. a b c GR189 Dia island Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Hellenic Ornithological Society). Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  12. Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  13. a b Georghiou et al, s. 5
  14. Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  15. Lucas, Gren; Synge, Hugh; International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. Threatened Plants Committee: The IUCN plant red data book: comprising red data sheets on 250 selected plants threatened on a world scale, s. 139. Nide 5 / Red data book. IUCN, 1978. ISBN 2880322022. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.10.2010). (englanniksi)
  16. a b c Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 83. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.
  17. Hanna, s. 17
  18. Facaros, Dana; Pauls, Michael: Crete, s. 202. New Holland Publishers, 2003. ISBN 1860111068. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.10.2010). (englanniksi)
  19. a b Hanna, s. 43

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]