Avokado

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avokado
Hedelmä halkaistuna ja sen sisältämä kookas siemen.
Hedelmä halkaistuna ja sen sisältämä kookas siemen.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Laurales
Heimo: Laakerikasvit Lauraceae
Suku: Persea
Laji: americana
Kaksiosainen nimi
Persea americana
P.Mill.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Avokado Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Avokado Commonsissa

Avokado (Persea americana) tarkoittaa sekä Keski-Amerikasta kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Hedelmä on 7–20 cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 cm kokoinen siemen. Maailman suurimman, 1,99 kg painaneen avokadon kasvatti australialainen Anthony Llanos vuonna 1992.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avokado on kotoisin Keski-Amerikasta, mutta sitä viljellään nykyisin ympäri maailman paikoissa, joissa se ilmaston ja lämpötilan puolesta on mahdollista.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvupaikan tulee olla melko tyyni ja kuohkeamultainen. Puu ei kestä pakkasia, joten sitä voidaan kasvattaa vain subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä.

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat avokadontuottajamaat 2005
(tonnia)[2]
Meksiko 1 021 515
Indonesia 263 575
Yhdysvallat 256 189
Kolumbia 185 811
Brasilia 182 000
Chile 163 000
Dominikaaninen tasavalta 140 000
Peru 103 000
Israel 85 640
Etiopia 81 500
Maailma yhteensä 3 271 962,80

Avokado ei kypsy puussa, vaan vasta pudottuaan maahan.[3] Tavallisesti se poimitaan puusta, kun se vastaa kooltaan kypsää hedelmää. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin eteenikaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.

Carl Schmidt kehitti vuonna 1911 Fuerte-lajikkeen, johon Kalifornian viljely perustui monta vuotta.[4] Vuonna 1935 postinkantaja Rudolph Hass patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden.[3] Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna 2002.[3] Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.[4]

Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 hedelmää vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin 7 tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon.lähde? Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuore avokado
Ravintosisältö/100 g
Energiaa 829 kJ
(198 kcal)
Proteiinia 2,6 g
Hiilihydraatteja 0,8 g
josta tärkkelystä 0,1 g
josta sokeria 0,7 g
josta laktoosia 0 g
Rasvaa 19,4 g
josta tyydyttyneitä rasvoja 2,7 g
Ravintoarvojen lähde: [5] (Finelin tietokanta, elintarvike nro 11057)

Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät. Suurin osa rasvasta on kertatyydyttymätöntä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä tyydyttyneen rasvan saantisuosituksesta.[6] Avokadoissa on 60 prosenttia enemmän kaliumia kuin banaaneissa. Niissä on myös paljon B- E- ja K-vitamiinia. Avokadon painosta noin kaksi kolmasosaa on vettä.lähde? Sadassa grammassa avokadoa on 219 kcal energiaa.[7]

Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä sitruuna- tai limettimehulla. Niiden sisältämä C-vitamiini toimii hapettumista estävänä antioksidanttina. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40 °C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat entsyymit vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen.lähde? Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.

Avokadon kukkia syksyllä
kukkia ja hedelmiä

Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa voileivissä ja salaateissa.[7] Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on guacamolen perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään sushin täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. Brasiliassa ja Vietnamissa avokadoa käytetään pirtelöissä ja joskus jäätelöissäkin. Filippiineillä valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. Keski-Amerikassa hedelmiä tarjoillaan riisin kera.lähde? Kuumennettaessa avokadoon kehittyy maun pilaavia yhdisteitä.[7]

Avokadoa ei tulisi antaa syötäväksi eläimille, sillä se sisältää persiiniä, joka on vaarallista tai jopa tappavaa monille eläimille. Se voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua, ripulia tai sydänvikoja.[8] Ihmisille se ei ole tavallisesti vaarallista.

Avokado huonekasvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avokado voidaan idättää Suomessa siemenestä helposti myös huonekasviksi. Se kaljuuntuu aikaa myöten, jolloin kasvin voi heittää pois.

Aseta halkaistu avokado mullan pinnalle niin, että suippo kärki on 1–2 cm mullanpinnan yläpuolella. Tämän jälkeen kasvualusta pidetään tasaisen kosteana, apuna voi käyttää kontaktimuovia tai halkaistua muovipulloa. Siemen itää noin 3–5 viikon kuluttua. Siemenen voi idättää myös puoliksi täytetyssä vesilasissa ja siirtää sen multaan, kun se on itänyt.

Avokado viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, valoisassa paikassa. Mullan tulee olla tasaisen kostea, mutta on hyvä antaa pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Kuivuus saa lehdet veltostumaan, eivätkä ne tokene enää entiselleen. Kasvia on myös hyvä suihkutella ajoittain. Kasvin kaljuuntuessa sitä voi leikata haluamastaan kohdasta, jolloin se kasvattaa tilalle pari, kolme uutta versoa. Tavallisesti avokado ei tuota hedelmiä sisätiloissa.[9]

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avokadon nimi tulee nahuatlin sanasta ahuacatl, joka tarkoittaa kivestä. Joissakin Etelä-Amerikan maissa avokadoa kutsutaan sen ketšuankielisellä nimellä palta. Muissa espanjankielisissä valtioissa käytetään nimitystä aguacate.

Hedelmäavokadoa kutsutaan myös alligaattoripäärynäksi.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avokadoja lienee syöty Etelä-Meksikossa jo 8000 vuotta sitten ja viljelty 7000 vuotta sitten.[7] Ensimmäiset tiedot avokadosta Euroopassa ovat peräisin vuodelta 1519. 1700-luvulla eurooppalaiset merimiehet käyttivät avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin Indonesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1750, Brasiliassa vuonna 1809, Palestiinassa 1908 ja Australiassa sekä Etelä-Afrikassa 1800-luvun loppupuolella.[4]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Guinness World Records Limited: Guinness World Records 2007, s. 128. Sanoma Magazines, 2006. ISBN 951-32-2093-1.
  2. FAOSTAT
  3. a b c http://whatscookingamerica.net/avacado.htm
  4. a b c http://www.indexfresh.com/avocado_history.htm
  5. Fineli, elintarvike nro: 11057 Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (suomeksi)
  6. KASVIKSET, MARJAT JA HEDELMÄT Helsingin yliopisto.
  7. a b c d Kotimaiset kasvikset
  8. ASPCA: Animal Poison Control Center
  9. Rönnblom, Eva: Kasvitarha ikkunalla. Suom. Vainio, Hannele. Kustannus-Mäkelä Oy, 2003. ISBN 951-882-360-X.
  10. Kustannusosakeyhtiö Otava: Otavan tietosanakirja, s. 89. Otava, 1997. ISBN 951-1-13654-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]