Keittobanaani

Wikipedia
Ohjattu sivulta Ruokabanaani
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keittobanaani, jauhobanaani
Keittobanaaneja norjalaisessa ruokakaupassa
Keittobanaaneja norjalaisessa ruokakaupassa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Zingiberales
Heimo: Banaanikasvit Musaceae
Suku: Banaanit Musa
Laji: paradisiaca
Kaksiosainen nimi
Musa paradisiaca
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Keittobanaani Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Keittobanaani Commonsissa

Keittobanaani tai jauhobanaani (tunnetaan myös nimellä ruokabanaani[1], Musa paradisiaca) on banaaneihin kuuluva hyötykasvi. Erotuksena tavalliseen, Suomessa tyypillisimpään kaupalliseen banaaniin, keittobanaanin pohjushedelmä on muodoltaan kulmikas ja suurempi, tyypillisesti noin 30 senttimetrin mittainen. Se on myös väriltään vihreänkeltainen tai punaruskea.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keittobanaaneja vasemmalla, oikealla tavallisia banaaneja, välissä omenabanaaneja ja punaisia banaaneja.

Keittobanaanikasvi on noin 3–10 metriä korkea. Sen ”runko” muodostuu lehtien kannoista, jotka kasvavat ylöspäin spiraalimaisessa muodostelmassa. Lehdet voivat kasvaa 1,5–3 metriä pitkiksi ja puolen metrin levyisiksi.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keittobanaanin alkuperä lienee Kaakkois-Aasiassa. Kahdella tunnetulla alaryhmällä, horn plantainilla ja French plantainilla, uskotaan olevan yhteinen alkujuuri. Molemmat niistä kasvavat Intiassa, Afrikassa ja trooppisessa Amerikassa. French plantain -keittobanaani kasvaa myös Indonesiassa ja Tyynenmeren saarilla.[3]

Taksonomiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keittobanaanin ja tavallisen banaanin välinen erottelu on kasvitieteessä vaikeaa ja niitä pidetään usein vaihtelevasti toistensa alalajeina[3] taksonomistista riippuen.

Keittobanaanin jalostetut alalajit pohjautuvat kahteen kantalajiin: Musa acuminata Colla:an ja Musa balbisiana Colla:an. Niistä jalostetuista risteytyksistä käytetään joskus yleisiä nimityksiä Musa X paradisiaca L., Musa X sapientum L. tai ehkäpä eksakteimpana nimityksenä jopa M. acuminata X M. balbisiana Colla. Eri risteytystyypit erotellaan 2-4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä, joissa A-kirjain edustaa acuminata-lajia ja B-kirjain balbisiana-lajia.[4]

Eri keittobanaanilajikkeet on risteytetty sekä acuminata- että balbisiana -lajeista tai pelkästään jälkimmäisestä, kun taas tavallisen kaupallisen banaanin jalosteet ovat tyypillisesti AAA-tyyppiä, eli ne polveutuvat pelkästään acuminata-lajiin.[4]

Käyttö ruokana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keittobanaania ei syödä raakana ja se on rakenteeltaan tavallista banaania kiinteämpi[3]. Keittobanaani on maultaan tavallista banaania miedompi. Sitä voidaan käyttää keitettynä kuten perunaa, tai paistaa uunissa tai pannulla.[2] Se valmistetaan yleensä vihreänä, mausteena käytetään usein kookosmaitoa ja sokeria. Keittobanaania voidaan myös kuivata myöhemmin keitettäväksi tai siitä voidaan tehdä jauhoja. Eräissä osissa Itä-Afrikkaa, eritoten keski- ja itä-Ugandassa ja Tansaniassa Chagga-heimon keskuudessa, keittobanaania käytetään oluen valmistamiseen.[3]

Intialainen lounas tarjoiltuna keittobanaanin lehdellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sami Simola: Banaanit Helsingin Sanomat. 31.3.2009. Viitattu 26.5.2009.
  2. a b KEITTO- / JAUHOBANAANI (Musa paradisiaca) Kotimaiset kasvikset. Kotimaiset Kasvikset ry. Viitattu 26.5.2009.
  3. a b c d e Plantain Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
  4. a b Mark Rieger: Banana and Plantain - Musa spp. www.uga.edu/fruit. 2006. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)