Afrikan sarven merirosvous
Sivulta puuttuu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö |
Afrikan sarven merirosvous nousi huippuunsa elokuussa 2008 ja alueesta tuli merenkululle vaarallisin alue maailmassa.[1]
Afrikan sarven merirosvous on suhteellisen uusi ilmiö ja syntynyt valtiovallan hajoamisen seurauksena Somaliassa 1990-luvun alussa. Afrikan sarven alue ei ole kauttaaltaan merirosvojen vallassa, vaan merirosvot toimivat muutamasta pienestä satamasta, vaikka heidän iskunsa ulottuvat jopa tuhansien kilometrien säteelle.
Sisällysluettelo |
Merirosvojen tavoitteet ja toiminta [muokkaa]
Ensimmäiset laivakaappaukset Afrikan sarven alueella liittyivät alun perin sisällissodan osapuolten välisiin laivojen takavarikointeihin. Tämän jälkeen merirosvoudesta on kehittynyt vähitellen yksityistä rikollista liiketoimintaa. Kalastajien toimeentulon heikennyttyä sisällissodan seurauksena mm. Adenin lahden hummerin kalastajat ryhtyivät merirosvoiksi.[2].
Kun liikemiehet huomasivat, että merirosvous tuottaa valtavia voittoja, he alkoivat varustamaan sopivia venekuntia merirosvoukseen. Tätä nykyä merirosvous on muuttunut selkeästi muutaman rikollispäällikön harrastamaksi liiketoiminnaksi, jota oikeutetaan rannikkojen puolustamisella. Keskusvallan rippeet ja alueelliset kapinallisryhmät tuomitsevat kuitenkin merirosvouden. Niinpä merirosvot on toimivat alueilla, joissa puuttuvat vallanpitäjät.
Länsimaissa uskotaan, että turvallisuus Somalian vesillä voidaan palauttaa vahvan keskusvallan palauttamisen myötä. Somalian rantaviiva on yli 3000 kilometriä. Islamistikapinallisten kanssa sotaa käyvän keskushallinnon on kuitenkin lähes mahdoton valvoa, mitä valtavalla rannikolla tapahtuu. On huomattava, että sisällissodan olosuhteissa merirosvous ei ole levinnyt koko rannikon laajuiseksi, vaan se keskittyy tiettyihin kaupunkeihin Afrikan Sarven kärjessä sijaitsevan autonomiseksi julistautuneen Puntlandin alueella [3].
EU:n Atalanta-operaation komentajan, kenraalimajuri Buster Howesin mukaan merirosvot kiduttavat panttivankejaan ja käyttävät heitä ihmiskilpinä. Vankeja pahoinpidellään sota-aluksen lähestyessä, kunnes sota-alus poistuu.[4]
Helmikuussa 2011 merirosvot ampuivat kuoliaaksi neljä amerikkalaista panttivankia Quest-huvijahdilla Arabianmerellä. Yhdysvaltain merijalkaväki nousi tämän jälkeen alukseen ja sai vangiksi 13 kaappaajaa ja surmasi kaksi.[5] Jahdin omistajapariskunta Jean ja Scott Adam oli maailmanympärimatkalla jakamassa Raamattuja ja kertoi matkastaan webbisivulla.[6]
Laiton kalastus [muokkaa]
Somalian merirosvot ovat puolustelleet rikoksiaan väittämällä toimivansa rajavartioina valtiottomassa maassa ja syyttäneet ulkomaisia laivoja ryöstökalastuksesta ja myrkyllisten jätteiden dumppaamisesta Somalian rannikkovesille. Lunnaat eivät ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon jätteitä on dumpattu maamme vesiin viimeisen 20 vuoden aikana, väittää Januna Ali Jama, merirosvojen puhemies Puntmaassa. [7]
Afrikan sarvessa Somalialla on Afrikan pisin, 3 300 km pitkä rannikko. Alueen rannikkovedet on tunnettu arvokkaista meren antimistaan kuten hummereistaan ja tonnikaloista. Somalian valtion romahtaminen teki alueen vesistä vapaata riistaa ulkomaisille ryöstökalastajille maapallon vapaiden rannikkoalueiden kaventuessa ja kalakantojen heikentyessä ryöstökalastuksen ansiosta. YK:n elintarvikejärjestön FAOn arvioiden mukaan Afrikan sarven alueella kalastaa noin 700 ulkomaista alusta, jotka käyttävät kalakantoja tuhoavia kalastusmenetelmiä, kuten pohjatroolausta. Nämä ovat tottuneet pitämään paikalliset kalastajat loitolla painevesitykein ja tuliasein [8].
Laittoman kalastuksen arvoksi arvioidaan 90-300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Ulkomaiset kalastusalukset ottavat alueen vesistä huomattavasti enemmän proteiinia, kuin avustusjärjestöt toimittavat ruoka-apuna nälän runtelemaan Afrikan sarveen [8].
Kalastusaluksia Somalian vesille tulee lähialueelta kuten Keniasta, Pakistanista, Saudi-Arabiasta, Sri Lankasta ja Jemenistä, mutta myös hyvin kaukaa, kuten Belizestä, Ranskasta, Hondurasista, Japanista, Etelä-Koreasta, Espanjasta ja Taiwanilta. Näiden joukossa on samoja maita, jotka ovat lähettäneet tänne sota-aluksiaan jahtaamaan merirosvoja [8].
Tilanne on johtanut siihen, että jotkut merirosvot kutsuvat itseään “rannikkovartijoiksi” ja lunnasrahoja “sakoiksi”. Näyttääkin siltä, että monet merirosvot ovat aloittaneet uransa kalastajina. Laiton kalastus ei tietenkään oikeuta merirosvousta, mutta ulkomaisten kalastuslaivastojen systemaattinen ryöstökalastus Afrikan sarven vesillä on myös loputtava. On selvää, että muutamat avoveneistä kauppalaivoja kaappaavat merirosvot eivät ole ainoita merirosvoja Afrikan sarven vesillä [8].
"On erityisen ironista, että monet maat, jota lähettävät sotalaivansa Afrikan Sarven vesille partioimaan merirosvoja ovat itse mukana kalastuslaivastoissa, jotka jatkuvasti ryöstävät Somalian rannikon luonnonrikkauksia" toteaa Australialainen kalastustutkija Clive Schofield Wollongongin yliopistosta.
Ernst Jan Hogendoorn. Horn of Africa Project Director at International Crisis Group totesi haastattelussa keskustelleensa eurooppalaisten diplomaattien kanssa, jotka kertoivat että Espanja on ollut hyvin aktiivinen merirosvoasiassa kansallisten etujensa takia. Tämä voidaan tulkita että heidän kalastuslaivastonsa tekevät paljon tulosta Somalian rannikolla.
Kalastuselinkeinon heikkeneminen on kuitenkin liian yksinkertainen syy merirosvouden synnystä, sillä merirosvous on järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta Afrikan kalakantojen heikkeneminen on todellista. Useimmat somalit jotka näkevät sotalaivoja rannikollaan uskovat, että ne ovat tulleet puolustamaan ulkomaalaisia aluksia kuten ryöstökalastusta harjoittavia kalastusaluksia.
Ongelmajätteiden dumppaaminen [muokkaa]
Somalian kalastajat väittivät, että saaliit oli vähentyneet ja verkot rikkoutuneet rannikolle dumpattuihin ongelmajätteisiin. Tsunamin rannikolle merestä nostattamat ongelmajätteet paljastivat, myös että Somalian rannikkoa on todellakin käytetty myrkyllisten ja radioaktiivisten teollisuusjätteiden kaatopaikkana [9].
Italialainen sanomalehti Famiglia Cristiana julkaisi artikkelisarjan 1997-1998, jossa kerrottiin, kuinka sveitsiläinen Achair Partners ja italialainen jätealan sijoittaja Progresso olivat tehneet laittoman sopimuksen jätteiden dumppaamisesta Somalian rannikkovesille. He olivat maksaneet somalialaiselle sotalordille Ali Mahdi Mohamedille 10 miljoonasta tonnista myrkyllistä jätettä 80 miljoonaa dollaria. Jätteen hinnaksi tuli 8 dollaria tonnilta, kun asianmukaisesti käsiteltynä ongelmajätteen hinnaksi olisi tullut 1000 dollaria tonnilta. Ali Mahdi joka hallitsi Mogadishun pohjoista osaa 1992-1995 ja teki yhteistyötä YK:n avustusjärjestöjen kanssa on kieltäytynyt kommentoimasta väitteitä [9].
Merirosvouden ratkaisu [muokkaa]
Somalian ongelmia on vuosikymmeniä yritetty ratkaista maan ulkopuolelta, jotkut asiantuntijat ovat esittäneet, että ratkaisu Somalian ongelmiin, saattaisi löytyä Somaliasta.
Siad Barren hallinnon kukistuttua Somaliasta on puuttunut toimiva keskushallitus. Kaupunkialueilla, kuten Mogadishussa toimii kuitenkin asukkaiden organisoimia yksityisiä poliisivoimia[10]. Valtiovallan kukistuttua somalialaiset yksinkertaisesti ottivat uudestaan käyttöön perinteisen klaanipohjaisen hallinnon, jota siirtomaavalta tai Siad Barren diktatuuri ei koskaan pystynyt hävittämään. Somalien perinteistä yhteiskuntamuotoa pidetään anarkistisena, sillä yhteiskuntatieteilijöiden mukaan somalien paimentolainen elintapa ajautuu helposti ristiriitoihin paikalleen asettuneen, järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa.[11] Poliittinen liittolaisuus perustuu vahvemmin klaaniin kuin puolueeseen. Tämä tekee keskitetyn hallinnon erittäin vaikeaksi [12].
Anthropologi Spencer MacCallumin mukaan ainoa hallintovalta, joka toimii Somaliassa on perinteiset Xeer-käräjät. Käräjillä sovitaan klaanien välisistä periaatteista, jotka takaavat matkustajalle turvallisen matkan, kauppiaille rehdin kaupan periaatteet. Xeer-käräjät toimivat lähes muinaiseen malliin kaikkialla maassa etenkin maaseudulla. MacCallum pitää Xeer-käräjien ansiona, että Somalia on selvinnyt niin hyvin ilman keskitettyä hallintoa, koska Xeer takaa lainsuojan kaupalle ja taloudelliselle kehitykselle. Laki ja rikokset määritellään omistusoikeuden mukaan ja rikosoikeus perustuu korvaukseen eikä vankeuteen. Vaikka Xeer-käräjät periaatteessa vastustaa verotusta, se takaa kuitenkin normaalin kaupankäynnin ja taloudellisen kehityksen[13][14] MacCallum vertaa Xeer-käräjiä kuudennen vuosisadan Skotlantiin, josta myös puuttui keskitetty vallanpito [13]. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan merirosvouteen Xeer-käräjiltä voisi löytyä pysyvä ratkaisu. Tällöin epäilemättä selvitettäisiin myös korvausvelvollisuus ryöstökalastuksen ja ongelmajätteiden dumppauksen osalta. [15].
Afrikan sarven merirosvojahti [muokkaa]
- Combined Task Force 150: monikansallinen operaatio
- Ocean Shield: NATO:n ja kumppanimaiden operaatio
- Atalanta-operaatio eli EUNAVFOR Somalia: Euroopan Unionin operaatio
| Valtio | operaatio | merisotilaita | laivoja |
|---|---|---|---|
 Australian kuninkaallinen laivasto |
Combined Task Force 150 | ~250 | 1 |
 Belgian merivoimat |
Ocean Shield | 170 | 1 |
 Bulgarian laivasto |
Ocean Shield | 130 | 1 |
 Kanadan laivasto |
Ocean Shield | 240 | 1 |
 Kiinan Kansan vapautusarmeijan merivoimat |
itsenäinen operaatio | ~800 | 6 laivuetta |
 Tanskan laivasto |
Ocean Shield | 300 | 2 |
 Ranskan merivoimat |
Ocean Shield ja EUNAVFOR Somalia | ei tietoa | 4 laivaa, yksi sukellusvene |
 Saksan laivasto |
EUNAVFOR Somalia | 230 | 1 |
 Suomen merivoimat |
EUNAVFOR Somalia | 120 | 1 |
 Kreikan laivasto |
Ocean Shield | 176-196 | 1 |
 Intian laivasto |
itsenäinen operaatio | 540 | 2 |
 Italian merivoimat |
Ocean Shield | 240 | 1 |
 Japanin meri-itsepuolustusvoimat |
Combined Task Force 150 | 400 | 4 |
 Korean tasavallan laivasto |
Combined Task Force 150 | 300 | 1 |
 Malesian kuninkaallinen laivasto |
itsenäinen operaatio | 136 | 1 |
 Alankomaiden kuninkaallinen laivasto |
EUNAVFOR Somalia | 174-202 | 1 |
 Pakistanin laivasto |
Combined Task Force 150 | ~500 | 1 |
 Portugalin laivasto |
Ocean Shield | ? | 1 |
 Venäjän laivasto |
itsenäinen operaatio | 350 | 3 |
 Singaporen laivasto |
Combined Task Force 151 | 240 | 1 |
 Espanjan laivasto |
Ocean Shield | 423 | 2 |
 Ruotsin merivoimat |
EUNAVFOR Somalia | 152 | 3 |
 Thaimaan kuninkaallinen laivasto |
Combined Task Force 150] | 371 ja 20 merijalkaväkeä | 2 |
 Turkin laivasto |
Ocean Shield | 503 | 2 |
 Kuninkaallinen laivasto |
Ocean Shield | 950 | 3 |
 Yhdysvaltain laivasto |
Ocean Shield ja Combined Task Force 150 | ? | Yhdysvaltain 5. laivasto |
Katso myös [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ International Maritime Organization (2009) “Reports on Acts of Piracy and Armed Robbery against ships, Annual Report 2008” MSC.4/Circ.115
- ↑ The hijacked ships are in general taken to areas around four ports, namely Harardhere, Hobyo, Garad and Eyl. Parts of Somalia, as the Somaliland entity, or the whole coast line south of Mogadishu, seldom or never (depending on the region) have/had ports that host hijacked ships. Somali politics today are complex and the country is divided in several regions with wide differences.
- ↑ Stig Jarle Hansen (2009) Piracy in the greater Gulf of Aden Myths, Misconceptions and Remedies. Norwegian Institute for Urban and Regional Research, Oslo.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/02/quotsomalian_merirosvot_kiduttavat_panttivankejaanquot_2333842.html
- ↑ http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/02/merirosvot_tappoivat_nelja_panttivankia_2382883.html
- ↑ http://www.cbsnews.com/8301-504083_162-20034841-504083.html
- ↑ najad abdullahi (2008) 'Toxic waste' behind Somali piracy. Aljazeera
- ↑ a b c d Clive Schofield (2009) The Other "Pirates" of the Horn of Africa S. Rajaratnam School of International Studies (RSIS), Singapore, Singapore
- ↑ a b Jonathan Clayton: Somalia's secret dumps of toxic waste washed ashore by tsunami. The Times March 4, 2005
- ↑ Return to Somalia; In the Land that Americans Want to Forget, Some Modest Signs of Success. The Washington Post
- ↑ Mazrui, A. (1997). "Crisis in Somalia: From tyranny to anarchy." In Adam, H. & Ford, R. (Eds.), Mending rips in the sky: Options for Somali communities in the 21st century (pp. 5–11). Lawrenceville, NJ: The Red Sea Press, Inc.
- ↑ Return to Somalia; In the Land that Americans Want to Forget, Some Modest Signs of Success NomadNet (englanniksi)
- ↑ a b Spencer Heath MacCallum: The Rule of Law without the State Ludwig von Mises Institute. (englanniksi)
- ↑ Benjamin Powell; Ryan Ford, Alex Nowrasteh (2006-01-30). "Somalia After State Collapse: Chaos or Improvement?". Independent Institute.
- ↑ Stig Jarle Hansen: Piracy in the greater Gulf of Aden Myths, Misconceptions and Remedies. Norwegian Institute for Urban and Regional Research, Oslo
Aiheesta muualla [muokkaa]
- ECOTERRA Intl.Somali Marine & Coastal Monitor
- European Union Naval Force Somalia - Operation Atalanta
- Piracy Challenges Global Governance by Open Democracy
- Responding to a piracy incident by Stephen Askins, Ince & Co News, October 16 2009
- 'Toxic waste' Behind Somali piracy, Al Jazeera, October 2008
- You are Being Lied to About Pirates by Johann Hari, The Independent, January 5 2009
- 2004 vs 2007 Global Piracy Summary by The Economist
- Piracy in Somalia: Threatening Global Trade, Feeding Local Wars
- IUU Fishing and Insecurity Impacts on Somali Fisheries and Marine Resources
- Avoiding the Institutional ‘Beauty Contest’ in Countering Somali Piracy RUSI Analysis, December 2008
- Somali Pirates Guided by London Intelligence Team, Report Says by The Guardian
- Misreading the Somali Threat by Karen Rothmyer, The Nation, April 22 2009
- In defense of the pirates by a Canadian-Somali
