Alankomaiden kuninkaallinen laivasto
Sivulta puuttuu | Alankomaiden kuninkaallinen laivasto | |
|---|---|
 Alankomaiden laivastolippu |
|
| Toiminnassa | 1488 - |
| Valtio | Alankomaat |
| Kalusto | 4 hävittäjää, 3 fregattia, 2 maihinnousualusta (LPD), 4 sukellusvenettä, 10 miinanraivaajaa, 4 tukilaivaa ja muita yksiköitä yhteensä 55 alusta |
| Sodat ja taistelut | 80 vuotinen sota Hollannin ja Portugalin sota Englannin ja Alankomaiden sota Espanjan perimyssota Neliliiton sota Toinen maailmansota |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | kenraaliluutnantti R. L. Zuiderwijk |
| Tunnettuja komentajia | Michiel de Ruyter, Maarten Harpertszoon Tromp, Jan van Speyk, Karel Doorman |
Alankomaiden kuninkaallinen laivasto (holl. Koninklijke Marine) on Alankomaiden asevoimien merellinen osa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tukikohdat
Laivaston päätukikohta on Den Helder, Noord-Hollandissa. Muita tukikohtia ovat Amsterdam, Vlissingen, Texel ja Willemstad, Curaçaossa. Merijalkaväen kasarmit ovat Rotterdamissa, Doornissa sekä tukikohdat Curaçaossa ja Savaneta Arubassa.
[muokkaa] Historia
Alankomaiden laivastolla on erittäin pitkä historia. Se on käynyt sotaa muita Euroopan laivastoja vastaan 16. vuosisadalta alkaen eli Espanjan vallasta itsenäistymisestä alkaen ja sitten kauppareittien ja siirtomaiden herruudesta monissa maailmankolkissa. Näistä merkittävimpiä ovat neljä Englannin ja Hollannin välistä sotaa.
[muokkaa] 1900-luvun alku
Alankomaat oli puolueeton ensimmäisessä maailmansodassa, mutta se kärsi merkittäviä taloudellisia haittoja sodankäynnistä rajojensa tuntumassa sekä kauppamerenkulun tappioina. Sodan päätyttyä maan asevoimat kärsi rahoituksen pienuudesta sodanvastaisuuden kukoistaessa Euroopassa.
1920-luvulla laivasto muodostui pääosin vanhentuneista aluksista, mutta poikkeuksena olivat kaksi modernia 1916 vesille laskettua risteilijää (Hr. Ms. Sumatra ja Hr. Ms. Java) sekä suppeahko sukellusveneohjelma. Laivastokomitea ehdotti 1920 neljän risteilijän, 24 hävittäjän ja 32 sukellusveneen hankkimista ja sijoittamista Alankomaiden Itä-Intiaan, mikä oli kuitenkin rahoituksellisesti kaukana mahdollisuuksista. Vuoden 1923 supistettuohjelma käsitti 12 hävittäjän ja 16 sukellusveneen hankinnan, mutta sekin tyrmättiin parlamentissa. Myöhemmin tehtiin tilaus kahdeksasta hävittäjästä (Van Ghent- ja Van Galen -luokat), joiden valmistaminen aloitettiin 1925 kaksi vuosittain.
Toinen laivastokomitea 1930 suositteli Alankomaiden Itä-Intian laivaston vahvuudeksi kolmea risteilijää, 12 hävittäjää ja 18 sukellusvenettä, mikä olisi edellyttänyt risteilijän, neljän hävittäjän ja kuuden sukellusveneen rakentamista. Risteilijä Hr. Ms. De Ruyter ja viisi KXIV-luokan sukellusvenettä saivat tilausvahvistuksen, mutta hävittäjät eivät saaneet valmistuslupaa.
[muokkaa] Toinen maailmansota
-
Pääartikkeli: Alankomaiden sotalaivat toisessa maailmansodassa
.jpg)
Alankomaiden laivaston pääosa oli suunniteltu puolustamaan Alankomaiden Itä-Intiaa. Laivastopolitiikan mukaan laivastolla oli rajallinen määrä korkealaatuista kalustoa, jonka avulla se kykenisi puolustautumaan hyökkääjää vastaan, kunnes se saisi apua Yhdysvalloilta ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta.
Emämaassa olevat laivastovoimat olivat rajoittuneet miinanraivaajiin, moottoritorpedoveneisiin ja tykkiveneisiin. Saksan hyökättyä 10. toukokuuta 1940 Alankomaihin, kotimaassa olleet laivaston alukset pakenivat Englannin satamiin. Paenneita olivat muun muassa kaksi risteilijää, hävittäjä, yhdeksän sukellusvenettä, kaksi tykkivenettä, sluuppi ja kuusi moottoritorpedovenettä. Laivaston esikunta sijoitettiin Lontooseen ja pienemmät osastot Sri Lankalle ja Australiaan.
Laivaston alukset osallistuivat operaatioihin maailman kaikilla kolkilla muun muassa kuljettaen joukkoja, suojaten saattueita sekä taisteluihin akselivaltojen laivastoyksiköitä vastaan. Sodan kuluessa laivasto kärsi suurehkoja tappioita erityisesti puolustaessaan Alankomaiden Itä-Intiaa japanilaisten etenemiseltä. Näistä puolustustaisteluita on esimerkiksi Jaavanmeren taistelu, jossa liittoutuneiden laivasto-osaston hollantilainen komentaja Karel Doorman menehtyi lähes 1000 muun merisotilaan kanssa.
Sodan jälkeen Alankomaiden emämaan ja siirtomaiden väliset suhteet muuttuivat dramaattisesti. Indonesian valtion perustaminen kaksi päivää Japanin antautumisen jälkeen esti hollantilaisten suunnitelmat siirtomaaherruuden palauttamisesta. Neljä seuraavaa vuotta alueella käytiin sotaa ennen kuin Alankomaat tunnusti Indonesian itsenäisyyden. Alankomaiden laivasto piti tukikohtaa Papualla ennen kuin Indonesian joukot valtasivat tukikohdan 1962.
[muokkaa] NATO jäsenyys
NATOn perustamisen jälkeen Alankomaiden asevoimien painopiste siirtyi maa- ja ilmavoimiin ja vasta Korean sodan (1950-1953) alettua laivaston merkitys kasvoi. Hallitus päätti kahden laivueen laivaston muodostamisesta. Laivaston kuului lentotukialus Hr. Ms. Karel Doormanin lisäksi kaksi De Zeven Provinciën -luokan risteilijää, 4 Holland-luokan ja 8 Friesland-luokan hävittäjää, kahdeksan sukellusvenettä, 6 van Speijk -luokan fregattia sekä suuri joukko miinanraivaajia.
NATOn jäsenmaana Alankomaiden puolustuspolitiikka muotoutui läheisessä yhteistoiminnassa muiden jäsenmaiden kanssa. Varsovan liiton perustaminen 1955 kiihdytti liittoutumien välistä asevarustelua. Vuodesta 1965 lähtien Alankomaiden laivasto on ollut osa NATOn pysyvää laivasto-osastoa Atlantilla (engl. Standing Naval Force Atlantic, STANAVFORLANT).
[muokkaa] Nykyinen laivasto
Laivasto on jaettu seuraavasti:
- pinta-aluslaivueeseen, johon kuuluvat kaikki pinta-alukset.
- sukellusveneet, johon kuuluvat sukellusveneet ja niiden emälaiva
- Miinanraivausosasto, johon kuuluvat miinanraivaajat
- Kartoitustoiminta, johon kuuluvat mertenkartoitukseen soveltuvat alukset
- Laivaston ilmavoimat, johon kuuluu kaksi helikopterilaivuetta
- Merijalkaväki
- 1 Prikaati (holl. Groep Operationele Eenheden Mariniers, GOEM), jossa kaksi pataljoonaa, maihinnousutukipataljoona, maihinnousuhuoltopataljoona.
- 32. Kiväärikomppania, joka on pysyvästi sijoitettuna Arubaan.
- Rannikkovartiosto, vaikka se ei virallisesti kuulu laivastoon se on operatiivisesti laivastolle alistettu. Myös Alankomaiden Antillien ja Aruban merivartiostot ovat Karibialle sijoitetun laivasto-osaston komentajan operationaalisessa valvonnassa.
[muokkaa] Kalusto
Alankomaiden laivaston käytössä on seitsemän eri alusluokan aluksia.
- 4 De Zeven Provincien -luokan fregattia
- 2 Karel Doorman -luokan fregattia
- Zuiderkruis-luokan tukilaiva
- Amsterdam-luokan tukilaiva
- 10 Alkmaar-luokan miinanraivaajaa
- 4 Walrus-luokan sukellusvenettä
- 2 Rotterdam-luokan maihinnousualusta
Laivaston ilmavoimien kalusto koostuu 21 SH-14D Lynx helikopterista, joista ainoastaan kymmenen palveluskäytössä, ja 20 NH-90 helikopterista.
[muokkaa] Lähteet
- Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
