William Kidd

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
William Kidd

Kapteeni Kidd (oik. William Kidd, 164523. toukokuuta 1701) on kaikkien aikojen kuuluisimpia merirosvoja. Maineestaan huolimatta Kidd ei todennäköisesti alkujaan kuitenkaan ollut merirosvo, vaan kaappari,[1] joka jahtasi merirosvoja.

Kidd syntyi hyvään perheeseen Skotlannissa Dundeen kaupungissa. Hän lähti jo nuorena merille ja kohosi pian kapteeniksi.

Kiddin ura kaapparina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kidd sai merirosvon maineen alun perin kaapparimatkansa rahoittaneilta yhteistyökumppaneiltaan, jotka omien valtataisteluidensa ja sisäisten kiistojensa vuoksi mieluummin pettivät Kiddin kuin vaaransivat oman maineensa. Kaappariluvan Kidd sai Englannista, jossa neljä vaikutusvaltaista aatelista rahoitti kaapparimatkan ja rakennutti Kiddille tätä matkaa varten laivan Adventure Galleyn. Luvan matkalleen Kidd sai Englannin kuninkaalta, jota hän ei kuitenkaan itse koskaan päässyt tapaamaan.

Kidd palasi 1696 New Yorkiin, jossa hän asui vaimonsa Sarahin kanssa. Hän palasi uudelle mantereelle värväämään miehistöä merirosvojahtiin, koska siihen aikaan Englanti oli sodassa Ranskaa vastaan ja Englannissa oli pulaa miehistöstä. New Yorkissa oli myös paljon vanhoja merirosvoja, joille kelpasi merirosvojen metsästämisestä saatava palkkio. New Yorkista saamansa miehistön kanssa Kidd suuntasi kohti Madagaskaria ja silloista Itä-Intiaa, jossa suurin osa merirosvoista majaili. Kiddin tavoitteena oli vangita ainakin yksi merirosvo (esimerkiksi Robert Culliford, Thomas Tew tai John Ireland).

Kiddiä kohtasi matkalla kuitenkin huono onni. Jo alkumatkasta häntä vaadittiin luovuttamaan osa miehistöstään Englannin laivaston palvelukseen. Kidd kieltäytyi ja purjehti yön pimeydessä pakoon, minkä jälkeen laivaston komentaja alkoi levittää huhua Kiddin kääntymisestä merirosvoukseen. Tämä kiihdytti Kiddin yhteistyökumppanien aloittamaa huhumyllyä, jossa kerrottiin kapteeni Kiddin teoista merirosvona. Kun Kidd viimein saapui Itä-Intian merille, kaikki osapuolet kohtelivat häntä merirosvona ja ampuivat kohti jo hänet nähdessään.

Kiddin epäonni jatkui, eikä hän löytänyt merirosvoja yli vuoteen. Kun Kidd viimein löysi laivan, joka oli ilman saattuetta eikä ollut englantilainen – eli periaatteessa luvallinen kohde englantilaiselle kaapparialukselle – hän ei suostunut kaappaamaan sitä, sillä se ei ollut merirosvoalus. Miehistö, jolle oli luvattu rikkauksia merirosvojen metsästämisestä, tuli erittäin tyytymättömäksi, ja pian laivalla puhkesi kapina. Yksi kapinan johtajista oli tykkimies William Moore, joka joutui sanaharkkaan Kiddin kanssa. Riidan päätteeksi Kidd heitti puusangon Mooren päähän. Moore kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä.

Tämän jälkeen Kidd tavoitti Ranskan lipun alla purjehtivan aluksen Quedagh Merchantin, joka kaapattiin. Tällä aluksella oli myös englantilaista omaisuutta, ja kun tieto aluksen kaappaamisesta kiiri Englantiin asti, Kiddiä viimeistään pidettiin kaikkien aikojen suurimpana merirosvona.

Quedagh Merchantin kaappauksen jälkeen Kiddillä oli viimein riittävästi kaapattua omaisuutta, jotta kaappariretken rahoittajat olisivat tyytyväisiä, joten Kidd päätti lopettaa retken ja palata takaisin länteen. Paluumatkalla Kidd viimein kohtasi oikean merirosvon, Robert Cullifordin, mutta tällöin hänen miehistönsä oli jo niin tyytymätön, että suurin osa lähti mieluummin Cullifordin matkaan kuin auttoi hänen vangitsemisessaan. Nyt Kiddillä oli enää niin vähän miehistöä jäljellä, että hän joutui hylkäämään aluksensa Adventure Galleyn ja jatkoi matkaa kaappaamallaan Quedagh Merchantilla.

Jäljelle jääneen miehistönsä kanssa hän purjehti länteen ja kuuli ensimmäiset huhut siitä, että häntä pidetään merirosvona. Hän päätti piilottaa kaappaamansa aluksen jonnekin Karibialle ja osti kyydin New Yorkiin. Kidd halusi selittää tekonsa ja osoittaa, että hän oli itse asiassa toiminut kaapparina. Kidd lähetti kuvernööri Bellamontille kirjeen, jossa pyrki selittämään tekonsa parhain päin. Bellamont vastasi Kiddille, että hän pyrkisi hankkimaan kuninkaan anteeksiannon, mikäli Kidd voisi osoittaa syyttömyytensä. Koska Kiddillä oli taskussaan ranskalaiset passit kaappaamistaan aluksista, hän luotti kykyynsä todistaa syyttömyytensä.

Kidd saapui vuonna 1699 Bostoniin, jossa kuvernööri Bellamont lupauksistaan huolimatta kuitenkin vangitsi Kiddin. Myös Kiddin miehistön jäsenet vangittiin myöhemmin. Vuonna 1700 Kidd lähetettiin tuomittavaksi Lontooseen. Kidd toivoi saavansa tukea aatelisilta rahoittajiltaan ja hänen matkalleen tukensa antaneelta kuninkaalta. Mutta tässä vaiheessa Kiddiä pidettiin jo yleisesti merirosvona, eikä kukaan korkeassa asemassa oleva halunnut olla enää missään tekemisissä hänen kanssaan. Toukokuussa 1701 Kidd todettiin syylliseksi tykkimies William Mooren murhaan ja viiteen merirosvoukseen. Hänet hirtettiin 23. toukokuuta 1701.

Meriarkeologia kapteeni Kiddin jäljillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiddin kaappaama Quedagh Merchant -laiva löydettiin Dominikaaniselle tasavallalle kuuluvan pienen Catalina-saaren läheltä kolmen metrin syvyydestä joulukuussa 2007[2][1]. Dominikaaninen tasavalta on myöntänyt luvan tutkia hylkyä tarkemmin.

Adventureksi uskottu hylky löytyi vuonna 2000 Nosy Borahan (ent. Sainte-Marie) edustalta, ja vuonna 2015 hylystä löytyi 50-kiloinen hopeaharkko, joka on alkujaan peräisin Boliviasta.[3]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 kapteeni Kiddin elämän­vaiheista julkaistiin Charles Vanderpoolin ohjaama dokumentti­elokuva The Quest for Captain Kidd.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Captain Kidd Ship Found Live Science. 13.12.2007. Viitattu 15.12.2014. (englanniksi)
  2. Tieteen kuvalehti : Historia 5/2008 s.4
  3. Matti Koskinen: Kapteeni Kiddin merirosvoaluksen aarre saattoi löytyä. Helsingin sanomat, 8.5.2015, s. A27. (artikkeli printtilehteä laajempana) Viitattu 8.5.2015.