Aigeianmeri

Wikipedia

Aigeianmeri (Egeanmeri) (Αιγαίον Πέλαγος) on Balkanin niemimaan ja Vähän-Aasian välillä oleva saarekas Välimeren osa. Se liittyy Marmaranmereen sekä Mustaanmereen Dardanellien ja Bosporinsalmen kautta. Meren suurin syvyys kaakossa 2 250 metriä.

[muokkaa] Etymologia

Antiikin aikana oli useita määrityksiä Aigeian nimelle. Sanottiin, että se oli nimetty Aigean kaupungin, amatsoonien kuningatar Aigean tai Theseuksen isän Aigeuksen mukaan, joka hukutti itsensä mereen luullessaan poikansa kuolleen.

Meren kreikkalainen nimi on Αἰγαῖον Πέλαγος ja Ege Denizi turkiksi. Nimen mahdollinen etymologia voi tulla sanasta αἶγες (aiges, aallot) eli aaltoinen meri.

[muokkaa] Historia

Vanhana aikana Aigeianmeri oli kahden suuren sivilisaation syntypaikka — Kreetan minolaisten ja Mykenean peloponnesolaisten. Myöhemmin syntyivät muun muassa Ateenan ja Spartan kaupunkivaltiot, jotka rakensivat hellenistisen sivilisaation. Aigeianmeren rantoja asuttivat myös persialaiset, roomalaiset, Bysantti, venetsialaiset, turkkilaiset ja ottomaanit. Täällä myös syntyi alkuperäinen demokratia ja viestintämahdollisuudet itäisen Välimeren eri valtakuntien välillä oli erittäin helppoa.

[muokkaa] Maantiede

Aigeianmeren saaret voidaan jakaa seitsemään eri ryhmään: Traakianmeren ryhmä, Itä-Aigeian ryhmä, pohjoiset Sporadit, Kyklaadit, Saroniset saaret, Dodekaneesit ja Kreeta. Monet Aigeiansaarista tai saariketjuista ovat oikeasti mantereen vuorien jatkeita. Yksi ketju ulottuu meren poikki Chiokseen ja toinen on Euboean ja Samoksen välillä. Kolmas ketju kulkee Peloponnesoksen läpi Kreetan kautta Rhodokselle ja se erottaa Aigeianmeren Välimerestä. Monilla saarista on turvallisia satamia ja lahtia, mutta merellä navigointi on yleisesti vaikeaa. Useimmat saarista ovat tuliperäisiä. Muilta saarilta louhitaan marmoria sekä rautaa. Suurimmilla saarilla on hedelmällisiä laaksoja ja alankoja. Kaksi suurehkoa saarta Aigeianmerellä, Bozcaada ja Gökçeada, kuuluvat Turkille.

Kreetan lahdelmat tai rannat ovat Mirabelli, Almyros, Souda ja Chania. Mantereella ovat Myrtoanmeri länteen, Saroniksenlahti luoteeseen, Pohjoiseen Euboiksenmereen yhtyvä Petaliksenlahti, Thermianlahti luoteessa, Chalkidikin niemimaa mukaan lukien Cassandranlahti ja Singiticinlahti, pohjoisessa on Strymonianlahti ja Kavalanlahti. Saroksenlahti, Edremitinlahti, Dikilinlahti, Çandarlinlahti, Izmirinlahti, Kuşadasinlahti, Gökovanlahti ja Güllükinlahti sijaitsevat Turkin puolella.