Emäsalon suot
| Emäsalon suot | |
|---|---|
| Natura 2000 -alue: FI0100076 | |
| Suojelun perusteet | |
| Aluetyyppi | SCI |
| Luontodirektiivin luontotyypit |
Humuspitoiset lammet ja järvet Keidassuot Vaihettumissuot ja rantasuot Fennoskandian metsäluhdat |
| Suojeluohjelmat | Valtakunnalliseen soidensuojeluohjelma |
| Sijainti ja koko | |
| Kunta | Porvoo |
| Kartta | Kansalaisen karttapaikka |
| Pinta-ala | 100 ha[1] |
| Suojellut lajit | |
Emäsalon suot on neljästä suosta koostuva suoalue. Ne sijaitsevat Emäsalon saarella Porvoossa. Suot ovat geologisesti nuoria keidassoita. Emäsalon suot kuuluvat Natura 2000 -hankkeeseen. Tärkeitä lajeja ovat nevaimarre ja suomyrtti.[2]
Suot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähimpänä etelärannikkoa sijaitsee Piparviksmossen, joka on soistuva merenlahti. Suotyypit ovat neva ja räme. Piparviksmossenissa esiintyy järviruokoa, valkopiirtoheinää ja pitkälehtikihokkia. Bjurmossaträsketin suo sijaitsee Piparviksmossenista luoteeseen. Se on pallesuo, jonka reunoilla on rämettä. Se on muodostunut lammen ympärille. Lammesta laskee puro merenlahteen. Bjurmossaträsketistä itään sijaitsee Stubbmossen, joka sijaitsee kahden lammen välissä. Lammista Kvarnträsket kuuluu Natura-alueeseen. Stubbmossen on alueen soista pisimmälle kehittynyt keidassuo. Emäsalon pohjoisosassa sijaitsee Stornäsin tervaleppäluhta, joka on vedenviipymäallas. Sen reunoilla on tihkupintaa. Tervaleppäluhtana Stornäs on Suomessa harvinainen suotyyppi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Emäsalon suot Ympäristöhallinto. Viitattu 19.6.2016.
- ↑ a b Natura-tietolomakke (pdf) Ympäristöhallinto. Viitattu 19.6.2016.