Valkopiirtoheinä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valkopiirtoheinä
Valkopiirtoheinää.
Valkopiirtoheinää.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Piirtoheinät Rhynchospora
Laji: alba
Kaksiosainen nimi
Rhynchospora alba
(L.) Vahl. (1810)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Valkopiirtoheinä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Valkopiirtoheinä Commonsissa

Valkopiirtoheinä (Rhynchospora alba) on monivuotinen mätästävä sarakasvi.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkopiirtoheinän kukinto.

Valkopiirtoheinän varret ovat hennot ja pituudeltaan noin 20 senttimetriä. Varsien latvassa on vaaleita valetähkiä mykerömäiseen rykelmään kasvaneina.[1]

Tapa, jolla kasvi talvehtii, on poikkeuksellinen. Kasvin kasvulehtien alapuolella, kukallisten varsien tyvessä, on joitain lähellä toisiaan sijaitsevia suomumaisia alalehtiä. Näiden lehtien hangoissa syntyy itusilmuja, joita ympäröivät suomumaiset alalehdet. Sisemmät alalehdet erityisesti sisältävät itusilmun kehittymiseen tarvittavaa ravintoa. Ne ovat lisäksi tärkkelyspitoisia ja paksuja. Talvella emokasvi kuolee, jolloin viimeistään silmut irtoavat siitä. Vesi levittää silmuja valkopiirtoheinän kasvaessa paikalla, joka toisinaan on veden alla. Näin kasvi leviää uusille kasvupaikoille. Uudelle kasvupaikalle kulkeuduttuaan silmu kasvattaa juuret ja seuraavan vuoden aikana muodostaa kasvulehtiä sekä kukallisia varsia. Entisten silmusuomujen eli alalehtien hankoihin kasvi kasvattaa itusilmuja. Tämän vuoksi valkopiirtoheinää pidetään monivuotisena, vaikka itusilmusta itusilmuun kehittyminen kestääkin vain yhden vuoden. Itusilmut ovat valkopiirtoheinän ainoat elimet, jotka talvehtivat.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkopiirtoheinä kasvaa kosteilla ja märillä paikoilla, kuten nevoilla, mutta myös keidassoiden kuljuissa ja metsälampien rannoilla.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkopiirtoheinää kasvaa eteläisessä ja keskisessä Suomessa satunnaisesti tai melko harvinaisesti PelloRovaniemiTervolaPudasjärviPaltamoSotkamo-linjalle saakka. Linjan pohjois- ja itäpuolella, Kolarissa, Kuusamossa, Suomussalmella ja Sallassa, on vain joitain hajaesiintymiä.[1]

Pohjois-Amerikassa valkopiirtoheinää kasvaa varsinkin mantereen itärannikon osavaltioissa ja Suurten järvien alueella, mutta myös länsirannikon osavaltioissa sekä Kanadassa Newfoundlandia ja Labradoria, Nunavutia ja Yukonia lukuun ottamassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Väänänen, Heikki (1. painos); Kurtto, Arto (2. painos): Uusi värikuvakasvio, s. 205. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-15608-6.
  2. Distribution Map – Taxon: Rhynchospora alba eFloras.org. Viitattu 22.2.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]