Koggi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lisa von Lübeck, koggilaivan replika.
Koggin hylky 1380-luvulta, Bremerhavenin merimuseo.

Koggi eli yleisesti myös hansalaiva oli 1200-luvulla Hansan käyttöön ottama purjealustyyppi, joka oli suunniteltu Itämeren rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin. Ensimmäinen tunnettu maininta koggista on vuodelta 948. Laivatyyppi on mahdollisesti kehitetty Friisinmaalla.[1]

Mahdollisesti viikinkien knarri-laivatyypistä vaikutteita saanut limisaumainen koggi oli yleensä noin 20–27 metriä pitkä, ja pystyi kuljettamaan noin 100–200 tonnia rahtia.[2] Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Perässä ja keulassa oli korkeat, ampuma-asemia tarjoavat kastellit.[2] Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys koggi kuvaa aluksen runkotyyppiä eikä takilaa kuten myöhempinä aikoina oli tapana. Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko- että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.

Käyttökautensa lopulla 1380-luvulla mainitaan koggeissa jo olleen aseistuksena kanuunoita.[3]

Varhaisia koggeja ohjattiin sivuairolla. Peräsin tuli käyttöön 1200-luvun lopulla.[2] Navigointi tapahtui tuohon aikaan kompassin, paikallistuntemuksen ja merikarttojen avulla. Tuon ajan merikartat olivat yleensä erittäin vajavaisia. Avomerellä koggit eivät yleensä purjehtineet, ja miehistö pyrki välttelemään saaristoja merirosvojen sekä tuntemattomien karikkojen vuoksi.

Koggin merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koggi oli yleinen Hansan kauppalaivatyyppi yli sadan vuoden ajan. Sillä oli myös sodankäynnin kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten kastellit ja myöhemmin tykkiaseistusta.[4] Vasta 1300-luvun lopulla se joutui alustyyppinä antamaan tietä uudelle, kantavammalle holkki-alustyypille.

Koska koggi pystyi ottamaan suuren määrän lastia ja kulki syvässä, on löydetty mainintoja jopa siitä, että sisämaahan jokien alajuoksulle rakennettuja kaupunkeja olisi siirretty kokonaan meren äärelle.

Hansakaupan ajan jäänteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bremenin satamasta löydettiin vuonna 1962 lähes täydellisenä säilynyt 23 metriä pitkä koggi, jonka runko on ajoitettu vuodelle 1380.[5]

Hansakaupan ajan jäänteinä on Suomenlahden saaristossa edelleen useita koggi-laivaan viittaavia paikannimiä.

  • Kuggbergen, Dragsfjärd
  • Kuggen, Pernaja (saari)
  • Kuggholm (saari, useita)
  • Kuggsund (lahti tai poukama, useita)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koggi toi vaurautta hansaliittoon. Tieteen kuvalehti: historia, 2012, nro 13, s. 58–63. Oslo: Bonnier Publications International AS. ISSN 0806-5209. (suomeksi)
  2. a b c Koggi toi... 2012, 62
  3. Koggi toi... 2012, 63
  4. Koggi toi... 2012, 61
  5. Koggi toi... 2012, 59–60
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koggi.