Runebergintorttu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Runebergintorttu.

Runebergintorttu on mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu lieriön muotoinen leivonnainen. Sen päällä on tavallisesti vadelmahilloa sokerikuorruterenkaan ympäröimänä. Leivos on saanut nimensä Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin mukaan, jonka kerrotaan mielellään nauttineen leivoksia aamiaisella punssin kera. Runebergintorttuja on saatavilla yleensä tammikuusta Runebergin päivän 5. helmikuuta tienoille. Joistakin porvoolaisista kahviloista niitä on saatavilla ympäri vuoden.[1]

Kotitekoiset runebergintortut ovat yleensälähde? matalia ja muffinssimaisia, eivätkä ne yleensälähde? sisällä alkoholipitoista arrakkipunssia tai rommia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein kuullun käsityksen mukaan runebergintortun kehitti J. L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, jonka tiedetään tehneen miehelleen vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia.[2][3] Tarina kertoo, että Runebergillä oli makean nälkä, joten hän pyysi vaimoltaan jotain makeaa, mutta tällä ei ollut mitään makeata. Fredrika päättikin tehdä leivonnaisen niistä aineksista, mitä hänellä oli. Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Runebergintorttu on kostea ja mantelinen Ruokala.net. Viitattu 8.2.2011.
  2. Runebergintorttu Mäkilän Leipomo. Viitattu 5.2.2009.
  3. Mari Harjula: Runebergintorttu on mantelisen mehevää Kotiliesi. 5.2.2009. Viitattu 5.2.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Runebergintorttu.