Suomen romanien historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen romanien historia
Kuvassa Nybergin perhe Helsingin Puistolassa 1954.
Kuvassa Nybergin perhe Helsingin Puistolassa 1954.
Kirjailija Panu Pulma (päätoim.)
Kansitaiteilija Yrjö Lintunen (kuva)
Anne Kaikkonen (kannen suunnittelu)
Kieli suomi
Genre historia
Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Julkaistu 2012
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 494 s.
ISBN 978-952-222-364-7
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Suomen romanien historia on Suomalaisen kirjallisuuden seuran vuonna 2012 julkaisema laaja monialainen teos Suomen romaneista. Teoksen julkaisemiseksi perustettiin tutkimushanke, jossa oli mukana eri alojen asiantuntijoita, ja kirjoittajat ovat siten johtavia romanihistorian tutkijoita[1]. Teoksen päätoimittajana ja hankkeen johtajana toimi dosentti Panu Pulma.[2] Teoksen tekijät palkittiin vuonna 2013 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimushankkeen tehtäväksi asetettiin laatia vuosina 2009–2011 yhtenäinen esitys eri tieteenalojen näkökulmasta romanien historiallisista vaiheista Suomessa.[3] Hankkeessa mukana olleet tutkijat edustivat historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta,[4] ja lisäksi mukana yhteistyössä oli Romaniasiain neuvottelukunta.[3]

Hankkeen aikana järjestettiin muistitiedon keruu, jossa osallisina olivat suomalaiset romanijärjestöt. Lisäksi SKS:n piirissä on tehty aiemmin tutkimusta ja koottu muistitietoa.[5] Teos julkistettiin juhlaseminaarissa lokakuussa 2012.[6]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa, ”Ulkoa marginaaliin”, kuvaa historiaa alkaen 1500-luvulta, jolloin ensimmäiset romanit tulivat Ruotsiin ja Suomeen. Tämä osa kattaa historian toiseen maailmansotaan saakka. Toinen osa ”Kohti täyttä kansalaisuutta" kuvaa kehitystä 1940-luvulta nykypäivään. Kolmannen osan aiheena on ”Kielen ja kulttuurin muutos”.[7]

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kritiikissä "teosjärkälettä" on pidetty merkittävänä. Teos kumoaa monelta osin romaneista luotuja stereotypioita, kuten kuvan kansasta joka oli jatkuvasti liikkeessä tai eristäytyi muusta yhteiskunnasta. Hiidenkivi-lehdessä Lassi Saressalo arvioi julkista sanaa erityisesti kiinnostavan Anna-Maria Viljasen artikkelin, jossa hän kertoo valkolaisilta salatusta romanien omasta kulttuurista.[8][9]

Dosentti Kai Åberg kirjoittaa arviossaan, että "paikoin - - vaikutelmaksi jää jo kertaalleen kirjoitetun historian toisto näennäisesti kulttuurin sisäistä perspektiiviä korostaen". Hän ennustaa kuitenkin, että teoksesta tulee oppikirja ja historiantutkijoiden aineistoa.[1]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen tekijöistä Suomen ja Skandinavian historian dosentti Panu Pulma, filosofian maisteri Tuula Rekola, filosofian tohtori Miika Tervonen, filosofian tohtori Risto Blomster, yhteiskuntatieteiden tohtori Sarita Friman-Korpela ja dosentti, filosofian tohtori Anna Maria Viljanen saivat Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.[10]

Teos on saanut lisäksi kunniamaininnan Historian Ystäväin Liiton Vuoden historiateos 2012 –kilpailussa sekä erityismaininnan Suomen kotiseutuliiton Vuoden kotiseutukirja 2013 –kilpailussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kai Åberg: Romanihistoriaa kulttuurin sisäistä näkökulmaa kunnioittamalla, Elore.fi, viitattu 25.9.2013
  2. Hankkeen esittely SKS:n sivulla (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 27.11.2012
  3. a b Suomen romanien historia (Arkistoitu – Internet Archive), Finlit.fi, viitattu 27.11.2012
  4. Kirjoittajat[vanhentunut linkki]
  5. Sarita Friman-Korpela, Väinö Lindberg, Esipuhe, Suomen romanien historia, s. 10–11.
  6. Suoman romanien juhlaa monella saralla, Kansanmusiikin ilta, yle.fi, viitattu 27.11.2012
  7. Sisältö, Finlit[vanhentunut linkki]
  8. Lassi Saressalo, Suomen romanien historia (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen kotiseutuliitto, viitattu 27.11.2012
  9. Uusi teos kumoaa vanhoja käsityksiä romaneista, Turun Sanomat, viitattu 27.11.2012
  10. Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot professori Matti O. Huttuselle ja kirjailija Mauri Kunnakselle 24.9.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 24.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]