Baltian rautatieasema (Tallinna)

Balti Jaam

Perustiedot
Sijainti	59°26′23.82″N, 24°44′13.74″E
Osoite	Toompuiestee 37
Kunta	Tallinna
Valtio	Viro
Avattu	1870
Liikenne
Operaattori(t)	Elektriraudtee Edelaraudtee GoRail
Vaihtoyhteydet	raitioliikenne (1, 2) bussit 21, 21B, 59 johdinautot 4, 5, 7
Asemarakennus
Rakennettu	1962
Lipunmyynti	kyllä
Ratapiha
Raiteisto	7 laituriraidetta
Muut raiteet	sivuraiteita
Tallinna–Narva Km       Lyh.   Liikennepaikat 0,0 Tallinna 2,0 Lilleküla  Keilaan  Pärnuun 6,5 Ülemiste 8,3 Vesse  Muugaan 14,9 Lagedi 19,3 Kulli 23,9 Aruküla 29,4 Raasiku 34,8 Parila 39,1 Kehra 44,2 Vikipalu 48,1 Mustjõe 56,2 Aegviidu 59,2 Nelijärve 63,0 Jäneda 66,7 Patika 69,7 Lehtse 77,5 Tapa  Tarttoon 91,3 Kadrina 103,9 Rakvere  Kundaan 115,2 Vaeküla 121,8 Kabala 131,5 Sonda  Mustveehen 138,0 Kiviõli 143,6 Püssi 152,9 Kohtla 163,6 Jõhvi 174,1 Oru 184,8 Vaivara 193,9 Auvere 201,8 Soldina 209,6 Narva 209,9 Narvajoki  Hatsinaan Merkkien selitykset Tallinna–Paldiski Km       Lyh.   Liikennepaikat 0,0 Tallinna 2,0 Lilleküla  Narvaan 3,7 Tondi 5,0 Järve 6,8 Rahumäe 7,9 Nõmme 8,7 Hiiu 9,9 Kivimäe 11,2 Pääsküla 13,0 Laagri 18,7 Saue 22,8 Valingu 26,8 Keila  Haapsaluun 32,3 Niitvälja 35,9 Klooga  Kloogarannaan 38,2 Klooga-Aedlinn 40,7 Põllküla 44,3 Laoküla 47,5 Paldiski Merkkien selitykset Tallinna–Mõisaküla Km       Lyh.   Liikennepaikat 0,0 Tallinna 2,0 Lilleküla  Keilaan  Tapaan 4,0 Tallinn-Väike 7,1 Liiva 13,0 Männiku 17,2 Saku 20,6 Kasemetsa 24,6 Kiisa 26,4 Roobuka 29,0 Vilivere 32,9 Kohila 39,5 Lohu 45,5 Hagudi 54,2 Rapla  Virtsuun 61,2 Keava 71,8 Lelle  Viljandiin 80,3 Koogiste 85,7 Eidapere 91,7 Kõnnu  Vändraan 101,2 Viluvere 110,9 Tootsi 117,1 Tori 123,2 Tammiste 135,9 Pärnun tavara-asema 141,3 Pärnu 151,1 Vaskraama 157,7 Surju  Iklaan 163,9 Riisselja 169,8 Sirgaste 175,5 Kilingi-Nõmme 178,9 Tihemetsa 189,5 Mõisaküla  Viljandiin  Riikaan Merkkien selitykset

Baltian rautatieasema (viroksi Balti jaam) on Tallinnan vilkkain rautatieasema. Se sijaitsee aivan vanhan kaupungin vieressä, osoitteessa Toompuiestee 37.

Historia

Rautatieliikenne käynnistyi Baltian asemalta 24. lokakuuta 1870, jolloin Narvassa avattiin rautatielinja Paldiskista Tallinnan, Tapan, Narvan ja Iivananlinnan kautta Hatsinaan. Vuonna 1872 valmistui Hatsinan ja Krasnoje Selon välinen, 23,5 kilometriä pitkä rataosuus, joka mahdollisti liikennöinnin Tallinnasta Pietarin Baltian rautatieasemalle asti. Vuonna 1876 käynnistyi junaliikenne Tarttoon, kun Tapan ja Tarton välinen rautatie valmistui. Vuonna 1887 rataa jatkettiin Valgaan, jossa se yhdistyi Riian ja Pihkovan väliseen rautatiehen.

Asemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Otto Rudolf von Knüpffer. Rakennustöitä ei saatu päätökseen vielä liikennöinnin alkaessa vuonna 1870, vaan niitä jatkettiin vielä seuraavanakin vuonna. Asemarakennus kärsi pahoja vaurioita vuonna 1941, kun Neuvostoliiton joukot sytyttivät sen tuleen. Korjaustöitä tehtiin jo osittain vuonna 1945, mutta täydellinen peruskorjaus tehtiin vasta 1960–1966.

Liikenne

Baltian rautatieasemalta liikennöi kolme eri rautatieyhtiötä: Elektriraudtee, Edelaraudtee ja GoRail. Elektriraudtee hoitaa sähköjunaliikennettä Tallinnasta Aegviiduun, Riisipereen ja Paldiskiin. Edelaraudtee liikennöi kaukojunilla Tarttoon, Viljandiin, Narvaan ja Pärnuun. GoRail hoitaa yksinomaan Tallinnan ja Moskovan välistä kaukojunaliikennettä.

Palvelut

Asemarakennuksessa on palveluja kahdessa kerroksessa. Pohjakerroksessa ovat lipunmyynti, valuutanvaihto, pankkipalvelut sekä WC-, suihku- ja lastenhoitotilat. Asemalla on lisäksi matkatoimisto-, parturi-, optikko-, valokuva- ja ravintolapalveluja sekä kioskimyyntiä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baltian rautatieasema (Tallinna) Wikimedia Commonsissa
• Baltian rautatieaseman kotisivu: http://www.baltijaam.ee/

Tallinna