Mirja Pyykkö
| Mirja Pyykkö | |
|---|---|
 Mirja Pyykkö vuonna 1981. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mirja Helena Pyykkö-Larsson (o.s.Tommila) |
| Syntynyt | 24. heinäkuuta 1946 Oulu |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | toimittaja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mirja Helena Pyykkö-Larsson (o.s. Tommila; s. 24. heinäkuuta 1946 Oulu[1]) on suomalainen toimittaja,[2] joka teki yli kahdenkymmenen vuoden ajan erilaisia haastatteluohjelmia Yleisradion televisioon. Hän on voittanut neljä Telvistä ja yhden Venla-patsaan.
Mirja Pyykkö toimi Yleisradion toimittajana 39 vuotta. Ensimmäiset vuodet hän oli freelancerina. Pyykön ensimmäinen suora lähetys oli vuonna 1969 nuortenohjelma Laajakulmassa. Hänen haastatteluohjelmiaan ovat olleet muun muassa Kahden kesken (1973–), Puhekupla (1975–), Musta kanava (1986–), Yöstudio (1987–1989), Miksi juuri hän (1991–)[3], Haastattelijana Mirja Pyykkö (1992–), Kuvat, jotka muuttivat maailmaa (2002–2003), Jos (2004–) sekä Kansakunnan perilliset (2005–2006)[4].
Pyykkö on usein ohjelmissaan nostanut esiin tärkeitä aiheita kuten tasa-arvon, syöpäsairaiden lasten aseman, laman vaikutukset ja kotimaisen työn ja työpaikat sekä eläinten ja maahanmuuttajien asiat. Pyykön ohjelmille on tyypillistä amerikkalainen "terapiakeskustelun" tyyli, ja vieraita on valtaosassa ohjelmista vain yksi.
Mirja Pyykkö sai porttikiellon eduskuntaan vuonna 1977 haastateltuaan eduskunnasta ulos häädettyjä työttömiä eduskuntatalon portailla.[5] Hän sai porttikiellon myös HYKSiin kymmeneksi vuodeksi, kun hän kuvasi Helsingin Lastenklinikalla osasto K10:n surkeaa tilaa. Vielä 1980-luvulla osastolla ei ollut omaa lääkäriä eikä lapsia nukutettu edes luuydinnäytteitä otettaessa. Pyykkö sai aikaan keräyksen, joka tuotti Lastenklinikalle yli 4 miljoonaa silloista markkaa.[6]
Pyykön 1990-luvulla lanseeraama kotimaisuuskampanja "30 markkaa viikossa tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa" pyrki kertomaan suomalaisille, että käyttämällä pienen lisäsumman kotimaisiin tuotteisiin suomalaiset voivat lisätä työpaikkoja Suomessa merkittävästi.[7]
Mirja Pyykkö sai vuonna 1982 naistoimittajien Kellokas-palkinnon Helsingin lastenklinikan osasto kymmentä käsitelleestä ohjelmasta. Samana vuonna hän oli presidentin valitsijamies.[8] Vuonna 1996 Suomen liike- ja virkanaisten liitto myönsi Pyykölle Vuoden nainen -palkinnon. Pyykkö tunnetaan myös aktiivisena eläinten oikeuksien puolustajana, ja vuonna 2004 Helsingin eläinsuojeluyhdistys myönsi hänelle Eläinsuojelun Topelius-palkinnon.
Pyykkö jäi keväällä 2006 eläkkeelle toimittajan työstään. Takana on 39 televisiotyövuotta ja noin 700 ohjelmaa. Avioliitosta kuvataiteilija Kimmo Pyykön kanssa hänellä on kaksi lasta. Nykyinen aviopuoliso Alf Larsson on säveltänyt kappaleita, joihin Pyykkö on tehnyt sanat ja Tuula Amberla on levyttänyt ne.[9]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Avec Lulu. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21305-5.
- Ruudun takana. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23034-2.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuka kukin on 1982, s. 780. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.
- ↑ Mantsinen, Jecaterina: Reikä sydämessä saatiin umpeen, suuta ei. Kaleva, 24.7.2016. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356.
- ↑ Hakkarainen Kaisa: Mirja Pyykkö tutkii kummallisuuksia tasapäiden valtakunnan ajassa Helsingin Sanomat. 27.9.1991. Viitattu 10.5.2019. (Tilaajille.)
- ↑ Lähteinä Ritva-tietokanta, IMDb ja Yle Vintti.
- ↑ Sarkonen, Niina: Ihmisten edessä (web.archive.org) Aamulehti. 26.9.2008. Viitattu 4.9.2011.
- ↑ Porttikielto lastenklinikalle. Ilta-Sanomat, 26.–27.4.2008, s. 57.
- ↑ Mihin perustuu 10 eurolla 10 000 työpaikkaa. Kotimaisen työn liitto. Viitattu 3.7.2017.
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 793. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Hakemiston selaus Suomen kansallisdiskografia. Viitattu 4.9.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
