Rosenlew (suku)
Rosenlew (lausunta ruots. [ruːsːenleːv]) on suomalainen aatelissuku, joka on 1800-luvulta alkaen tunnettu pääasiassa talouselämän vaikuttajina, varsinkin vuosina 1853–1987 toimineen Rosenlew-teollisuusyrityksen omistajina. Suku on vaikuttanut näkyvimmin Porissa ja sen omistuksessa on useita kartanoita.[1]
Suku on alkujaan lähtöisin Saksasta ja polveutuu Mecklenburgin aateliin kuuluneesta Vanzelow-suvusta. Suvun kantaisä on Hämeen jalkaväkirykmentin majurina toiminut Ertman von Schlow (1623–1690), joka tuli Ruotsin armeijan palvelukseen kolmikymmenvuotisen sodan aikana vuonna 1639. Hän sai 1652 itselleen läänityksen Sauvon Pataisten kylästä. Hänet aateloitiin Ruotsissa vuonna 1682, jolloin hän otti nimen Rosenlew, ja samana vuonna hänen sukunsa merkittiin Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1009.[2][3][4] Suomen ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 Rosenlewin suku merkittiin sinne aatelisena sukuna numero 75. Sukua ei ole elänyt Ruotsissa vuoden 1809 jälkeen. Tosin vuonna 1951 eräs Suomesta muuttanut jäsen sai edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella, mutta tämä sukuhaara sammui mieslinjalta 1983.[4][3]
Ruotsin vallan aikana Rosenlewit tunnettiin sotilassukuna. Köyhtymisen seurauksena suku joutui 1800-luvun alkuun mennessä luopumaan tiloistaan Sauvossa, Kemiössä ja Vehmaalla. Suvun viimeiseksi sotilaaksi jäi Ertman Rosenlewin pojanpojanpoika, Turun läänin jalkaväkirykmentin kapteeni Alexander Wilhelm Rosenlew (1761–1808), jonka jälkeläiset siirtyivät liikealalle. Hänen pojanpoikansa lähtivät kehittämään W. Rosenlew & Co -toiminimestä sahatoiminnan ympärille rakentunutta teollisuuden monialayritystä. Suku johti Rosenlew-yritystä siihen saakka, kunnes se yhdistettiin 1987 Rauma-Repolaan.[2]
Kauniaisten kartano Nokialla on kuulunut Rosenlewin suvulle vuodesta 1896.[5] Paddaisten kartano Sauvossa ostettiin takaisin suvun omistukseen vuonna 1912.[2] Lisäksi sukuyhtiö Rosenlew osti vuonna 1913 Harvialan kartanon silloisesta Vanajasta[6] ja vuonna 1920 Yyterin kartanon silloisesta Porin maalaiskunnasta.[7]
Rosenlew mainitaan Kaj Chydeniuksen säveltämässä ja Petri Revon sanoittamassa ”Laulussa 20 perheestä” vuodelta 1969.[8]
Jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Carl Fredrik Rosenlew (1797–1852), porilainen kauppias, A. W. Rosenlewin poika
- Wilhelm Rosenlew (1831–1892), kauppaneuvos, teollisuusyritys Rosenlewin perustaja, Carl Fredrik Rosenlewin poika
- Hugo Rosenlew (1862–1915), Rosenlewin toimitusjohtaja, Wilhelm Rosenlewin poika
- Maria Loew (oik. Maria Rosenlew-Grenman) (1891–1940), kuvanveistäjä ja taidemaalari, Hugo Rosenlewin tytär
- Hjördis Rosenlew (1892–1970), opettaja ja runoilija, Hugo Rosenlewin tytär
- Georg Rosenlew (1863–1906), Rosenlewin johtajia, Wilhelm Rosenlewin poika
- Fredrik Walter Rosenlew (1867–1951), juristi, pankki- ja valtiopäivämies, Wilhelm Rosenlewin poika
- Lennart Rosenlew (1872–1943), maanviljelysneuvos, Wilhelm Rosenlewin poika
- Wilhelm Rosenlew (1873–1942), Rosenlewin pääjohtaja, Wilhelm Rosenlewin poika
- Erik Rosenlew (1877–1952), vuorineuvos, Wilhelm Rosenlewin poika
- Sven-Erik Rosenlew (1902–1963), vuorineuvos ja Rosenlewin toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
- Gustav Rosenlew (1929–2023), Rosenlewin toimitus- ja pääjohtaja, Sven-Erik Rosenlewin poika
- Georg Wilhelm Rosenlew (1907–1981), Suomen maanviljelijäin Kauppa Oy:n toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
- Sven-Erik Rosenlew (1902–1963), vuorineuvos ja Rosenlewin toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
- Hugo Rosenlew (1862–1915), Rosenlewin toimitusjohtaja, Wilhelm Rosenlewin poika
- Carl Rosenlew (1833–1899), liikemies, Carl Fredrik Rosenlewin poika
- Wilhelm Rosenlew (1831–1892), kauppaneuvos, teollisuusyritys Rosenlewin perustaja, Carl Fredrik Rosenlewin poika
- Aakkosjärjestyksessä
- Carl Rosenlew (1833–1899), liikemies, Carl Fredrik Rosenlewin poika
- Carl Fredrik Rosenlew (1797–1852), porilainen kauppias, A. W. Rosenlewin poika
- Carl Wilhelm Rosenlew (1873–1942), Rosenlewin pääjohtaja, Wilhelm Rosenlewin poika
- Erik Rosenlew (1877–1952), vuorineuvos, Wilhelm Rosenlewin poika
- Fredrik Walter Rosenlew (1867–1951), juristi, pankki- ja valtiopäivämies, Wilhelm Rosenlewin poika
- Georg Rosenlew (1863–1906), Rosenlewin johtajia, Wilhelm Rosenlewin poika
- Georg Wilhelm Rosenlew (1907–1981), Suomen maanviljelijäin Kauppa Oy:n toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
- Gustav Rosenlew (1929–2023), Rosenlewin toimitus- ja pääjohtaja, Sven-Erik Rosenlewin poika
- Hjördis Rosenlew (1892–1970), opettaja ja runoilija, Hugo Rosenlewin tytär
- Hugo Rosenlew (1862–1915), Rosenlewin toimitusjohtaja, Wilhelm Rosenlewin poika
- Maria Loew (oik. Maria Rosenlew-Grenman) (1891–1940), kuvanveistäjä ja taidemaalari, Hugo Rosenlewin tytär
- Lennart Rosenlew (1872–1943), maanviljelysneuvos, Wilhelm Rosenlewin poika
- Sven-Erik Rosenlew (1902–1963), vuorineuvos ja Rosenlewin toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
- Wilhelm Rosenlew (1831–1892), kauppaneuvos, teollisuusyritys Rosenlewin perustaja, Carl Fredrik Rosenlewin poika
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti 2016, s. 10–11. Alma Media.
- ↑ a b c Jouni Yrjänä: Rosenlew (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006 (päivitetty 15.2.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Adliga ätten Nr. 1009: Rosenlew Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 29.8.2012.
- ↑ a b Rosenlew. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s.372. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, palsta 435. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, palsta 484. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑ Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti 2016, s. 9.