Frenckellin paperitehdas
Frenckellin paperitehdas oli Tampereella Tammerkosken varrella sijainnut paperitehdas, jossa käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone (fourdrinier) vuonna 1842.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehtaan juuret juontuivat Suomen ensimmäiseen paperitehtaaseen, jonka pohjalainen kupariseppä Abraham Häggman oli perustanut samalle paikalle jo vuonna 1783[1][2]. Häggmanin perustama tehdas edusti manufaktuuriteollisuutta, ja paperi valmistettiin käsityönä lumpuista[1][2]. Frenckellin paperitehtaalla käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone vuonna 1842.[1].
Tehtaan tuotanto alkoi kasvaa, kun se siirtyi Turussa ja Helsingissä kirjapainotoimintaa harjoittaneiden Johan Christopher Frenckellin ja tämän isän omistukseen vuonna 1832. [2][3] Tehtaan nimeksi tuli J.C. Frenckell & Son[3]. 1860-luvulla raaka-aineena alettiin käyttää lumpun ohessa myös puuhioketta[4]. Frenckellin paperitehdas laajeni voimakkaasti 1870-luvulla. Alueella säilynyt tehtaan kahdeksankulmainen piippu on rakennettu vuosina 1875-1876. Siinä käytettiin venäläisiä muurareita, koska näin korkean piipun rakentamiseen tottuneita miehiä ei ollut Suomessa ja varsinkin, koska muuraus suoritettiin käyttämättä varsinaisia ulkopuolisia telineitä[5].
Vuosina 1903–1905 rakennettiin Birger Federleyn suunnittelema laaja jugendtyylinen teollisuuskompleksi, joka nykyisin muodostaa keskeisen osan Tammerkosken teollisuushistoriallisesta kansallismaisemasta. Vuonna 1920 Frenckellin paperitehtaasta tuli porilaisen W. Rosenlew & Co:n tytäryhtiö.
Paperitehtaan toiminta päättyi alueen käytyä ahtaaksi vuonna 1929. Alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1928[1], ja sen rakennuksia uhkasi pitkään purkaminen[4]. Tehdasrakennusten kunnostaminen virastokäyttöön käynnistyi 1950-luvulla[3].
Tehtaan paperikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Paperikone PKI | Tidcombe & Strudwick | 1842–18xx | tasoviira | 1 500 mm | 60 m/min | |||
Paperikone PKII | Bryan Donkin & Co. | 1858/9–18xx | tasoviira | |||||
Paperikone PKIII | James Park | 1870–19xx | tasoviira | |||||
Paperikone PKIV | saksalainen | 1906–1929 | tasoviira | Myyty Porin paperitehtaalle vuonna 1930 |
Tehdasrakennusten käyttö tehtaan lopettamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäljellä olevissa tehdasrakennuksissa toimii nykyään Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämö, kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen tiloja sekä ravintola. Tampereen kaupunki on tiedottanut suunnitelmasta myydä Frenckellin tilat Tampereen keskusvirastotalon remontin rahoittamiseksi[6].
Tehtaan piipun juurella olevassa vanhassa pannuhuoneessa toimi kaupunginkirjaston Frenckellin lehtilukusali vuosikymmenten ajan. Se siirtyi kuitenkin pääkirjasto Metson yhteyteen vuonna 2016.[7] Pannuhuoneen tilojen vuokralaiseksi ideakilpailun pohjalta valittiin akustispainotteinen livemusiikkiklubi, joka on suunniteltu avattavaksi vuonna 2019 tiloihin toteutettavien laajojen korjaustöiden jälkeen.[8][9]
Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frenckellin rakennukset kuuluvat Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön[1]. Tammerkosken ympäristö on valittu myös yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta[10]. Frenckellin paperitehdas, pannuhuone ja piippu on suojeltu asemakaavalla[11].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e RKY ι Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ a b c Rasila, Viljo: Pirkanmaan historia. Kotiseutusarja. Osa 4, s. 86. Pirkanmaan liitto, 1993.
- ↑ a b c Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 39. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö, 1998.
- ↑ a b Tampereen museot siiri.tampere.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Lilius, Martin: Frenckellin paperit. Tampereen paperitehdas kuvina, s. 46. Tampereen museoiden julkaisuja 53, 2000.
- ↑ Virastotalon peruskorjauksen ja laajentamisen valmistelu on käynnistynyt www.tampere.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Salmi, Emma: Lehtilukusali suljetaan muuton tieltä 26.7.2016. Tampere. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ Kalliosaari, Kati: Tampereen lehtilukusalin uusi vuokralainen selvisi – Tarjouskilpailun voittaja tuleekin Helsingistä 31.1.2017. Aamulehti. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ Frenckellin vanhaan pannuhuoneeseen aukeaa ensi vuonna musiikkiklubi – Luvassa myös kansainvälisten tähtien esiintymisiä www.aamulehti.fi. Arkistoitu 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Ymparisto > Kansallismaisemat www.ymparisto.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Oskari – Kartat.tampere.fi kartat.tampere.fi. Viitattu 1.4.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
- Frenckell ja Verkatehdas, Koskesta voimaa -julkaisu
- http://inter9.tampere.fi/tehdas/akseli/koski/frenckel/frkartta.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky (2001) Frenckell – Rakennushistoriallinen dokumentointi. Tampereen kaupungin tilakeskus.
- Osake- ja yhtiöhistoriaa Pörssitiedossa