Pyynikin näkötorni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyynikin näkötorni kesällä 2006

Pyynikin näkötorni on Tampereen Pyynikinharjulle vuonna 1929 valmistunut näkötorni.[1]

Apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon[1] suunnittelema 26-metrinen[1] torni seisoo 152 metrin korkeudella merenpinnasta Pyynikinharjun laella.[2] Torni on rakennettu punagraniitista, jota on tuotu aikoinaan Ahvenanmaalta Tampereelle suurin määrin.

Näkötornin juurella toimii munkeistaan tunnettu Pyynikin Munkkikahvila.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynikinharju on maailman suurin jääkauden aikainen soraharju.[2] Harju suojeltiin jo 1830-luvulla, kun puiden hakkuu alueella kiellettiin. Vuonna 1868 ravintoloitsija Tallqvist rakennutti harjun päälle Ilomäen huvilahuoneen, jonka paikalle kaupunki rakensi vuonna 1888 Ilomäen puisen näkötornin. Näkötornin piirsi tamperelaistunut arkkitehti Georg Schreck, jonka käsialaa ovat monet kuuluisat rakennukset Tampereella (muun muassa Raatihuone). Näkötorni kuitenkin vaurioitui vuoden 1918 sisällissodassa ja harjun korkeimmalle kohdalle rakennettiin vuonna 1929 Tampereen 150-vuotisjuhlan kunniaksi uusi graniittinen, apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema näkötorni.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jouni Keskinen: Kaupunginosa VII – Pyynikki ja Pyynikin harju Koskesta voimaa -verkkojulkaisu. Viitattu 6.6.2008.
  2. a b c Pyynikin Näkötorni Tampereopas. Viitattu 6.6.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynikin näkötornin huipulta otettu panoraamakuva. Vasemmalta oikealle: Näsijärvi, Näsinneula, Tampereen keskusta, Pyhäjärvi.
Pyynikin näkötornin huipulta otettu panoraamakuva. Vasemmalta oikealle: Näsijärvi, Näsinneula, Tampereen keskusta, Pyhäjärvi.

Koordinaatit: 61°29.78′N, 023°43.92′E

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.